Tekstit

Riina Mattila: Eloonjäämisoppi

Kuva
Tuolloin muistin traumastani jotakin, ääriviivat ja lyijykynällä raapustetun pohjapiirustusmaisen kehikon, en sen oikeaa sisältöä. Tarkemmin sanottuna en tuntenut traumaani: välillä jopa ajattelin, ettei sitä koskaan ollut tapahtunutkaan. Koska muistoni ei tuntunut todelta, käytin sitä jonkinlaisena tekosyynä pahaan olooni: sen illan yksi hajanainen muisto oli ainut konkreettinen asia, jonka kivulleni keksin, siksi sitä sopivan tilaisuuden tullen käytin. Helppoa se ei ollut. Haluaisin lähettää kirjailija Riina Mattilalle terveisiä: kiitos, että kirjoitat. Eloonjäämisoppi on ehkä ensimmäinen suomenkielinen teos, josta löydän traumatisoituneen itseni - se kuvastaa todella monin tavoin sitä, mitä PTSD (posttraumaattinen stressi) on, miten se oireilee ja millainen prosessi traumasta toipuminen on. 
Eloonjäämisoppi on Mattilan omakohtaisiin kokemuksiin perustuva teos, joka yhdistelee informaatiota, muistelmia ja esseemäisyyttä. Mattila raiskattiin, kun hän oli 13-vuotias, ja trauma on edell…

Helmet-haasteen vaikeimmat kohdat ja mitä lukea niihin, osa 3

Alkuvuoden kunniaksi innostuin taas vuosittaisesta Helmet-haasteesta. Jo kahtena maanantaina olen jakanut vinkkejä muutamista hankalammista haastekohdista (katso postaukset täältä ja täältä). Nyt on vuorossa minipostaussarjan kolmas ja viimein osa.

33. Kirjassa tapahtuu muodonmuutos Tähän kohtaan piti tehdä vähän tiedonhankintaa - Harry Pottereissa tietysti on monenkinlaista muodonmuutosta, mutta ehkä itseänikin ajatellen halusin listata muutaman sellaisen teoksen, jotka eivät ole (enää) niin hypetettyjä.

Franz Kafka: Muodonmuutos(klassikkojen ystäville)
Rachel Cusk: A Life´s Work (raskaaksi tuleminen ja lapsen synnyttäminen muuttavat naista, eikö?)

Helmet-haasteen Facebook-ryhmässä on lisää ideoita: esim. Aino Kallaksen Sudenmorsian (tätä suosittelen itsekin lämpimästi), Witcher-sarja (tätä suosittelee puolisoni) ja Leena Krohnin Tainaron
Omat suunnitelmat: Tämä on ehkä tylsin haastekohta minulle - en lue paljon sellaista kirjallisuutta, jossa hahmot muuttaisivat muotoaan. Luin nyt al…

Helmet-haasteen vaikeimmat kohdat ja mitä lukea niihin, osa 2

Julkaisin viime viikolla ensimmäisen osan Helmet-haaste 2020 -postaussarjasta, jossa esittelen joitakin haasteeseen haastavimmista kohdista. Nyt on vuorossa neljä seuraavaa kohtaa. Mitä suunnitelmia sinulla on näiden kohtien varalle?
22. Kirjassa on epäluotettava kertoja Entisenä kirjallisuudenopiskelijana minun pitäisi kai rakastaa tätä kohtaa, mutta en ole koskaan lämmennyt epäluotettaville kertojille. Usein tuntuu siltä, että en edes huomaa, jos kertoja on epäluotettava. Pienellä googlailulla löytyivät esimerkiksi seuraavat teokset, joissa voi havaita epäluotettavan kertojan: 
Daphne Du Maurier: Rebekka Emma Healey: Elizabeth is missing Maria Peura: Valon reunalla
J.D. Salinger: Sieppari ruispellossa Hanya Yanagihara: People in the Trees
Tuleeko teille muita mieleen? Mitä suosittelisitte?
Omat suunnitelmat: Healeyn kirja on omassa hyllyssä - on ollut jo jonkin aikaa - joten tämä voisi olla hyvä kohta peitota tuo hyllynlämmittäjä. Myös Rebekka kiinnostaa. Mieskaanonin klassikoita hal…

Saamelaisklassikko - Nils-Aslak Valkeapään Aurinko, isäni

Kuva
Tänä vuonna Helmet-haasteessa luetaan saamelaiskirjallisuutta. Monelle haastekohta tuntuu vaikealta - ehkä siksi, että saamelaiskulttuuria on kolonisoitu ja hiljennetty niin paljon, että se on valtaväestölle täysin vierasta. Edellisessä postauksessani suosittelin muutamaa saamelaisteosta, minkä jälkeen tartuin itse erääseen saamelaisklassikkoon, jonka olen halunnut lukea jo jonkin aikaa.

Nils-Aslak Valkeapään Aurinko, isäni on yksi tunnetuimpia suomensaamelaisten kirjailijoiden teoksia. Aurinko, isäni on runokokoelma, jonka Valkeapää on alun perin kirjoittanut pohjoissaameksi ja jonka on kääntänyt Pekka Sammallahti. Hieman sääli on, että alkuperäisteoksen valokuvat eivät ole päässeet osaksi suomenkielistä julkaisua - sen sijaan iloitsen siitä, että muutama runo on jätetty kääntämättä ja lukija pääsee kuulostelemaan myös pohjoissaamenkielistä runoutta.



Valkeapää käsittelee runoissaan saamelaiskulttuuria monella tavalla. Saamelaisten syvä luontosuhde tulee kokoelmassa selkeästi esiin: …

Helmet-haasteen vaikeimmat kohdat ja mitä lukea niihin, osa 1

Kuva
Helmet-haaste 2020 on täällä! Facebook-ryhmässä kävi tänä aamuna kova kuhina, kun uusia haastekohtia odotettiin julkaistaviksi. On ilahduttavaa seurata, miten paljon lukijaihmisiä Suomessa on ja miten kovasti haaste kiinnostaa. Haastekohdat löytyvät Helmet-kirjaston sivuilta, ja omaa haastettani voit seurata täältä.

Tällä postauksella aloitan kolmiosaisen postaussarjan, jossa esittelen itselleni vaikeimmilta tuntuvat kohdat. Ajattelin listata kirjavinkeiksi sekä teoksia, jotka olen jo lukenut, että kirjoja, jotka voisin itse kuvitella lukevani haasteeseen. Olen siinä mielessä huono haasteisiin osallistuja, että yleensä en noudata suunnitelmiani. Mutta suunnitelmien tekeminen on kyllä hauskaa! 3. Kirja, johon suhtaudut ennakkoluuloisesti Suositukset: Moni suhtautuu ennakkoluuloisesti varsinkin klassikoihin. Niinpä tätä kohtaa varten suosittelen muutamia kotimaisia klassikoita, jotka ovat aliarvostettuja tai turhaan pelättyjä. 
Kalevala Maria Jotuni: Huojuva talo Aleksis Kivi: Nummisuut…

Vuoden tärkein kirja eli mitä historiantunneilla ei koskaan opetettu saamelaisuudesta ja suomalaisesta kolonialimista

Kuva
Kukka Rannan ja Jaana Kannisen tietoteos Vastatuuleen on ehdottomasti vuoden tärkein suomalainen kirja. Se tuo esille liian usein unohdetun faktan - sen, että Suomi on ollut osa kolonialistista toimintaa. Suomessa kolonialismi on kohdistunut erityisesti saamelaisiin, ja tästä pakkosuomalaistamisesta ja saamelaisiin kohdistuneesta riistosta Ranta ja Kanninen kertovat vastikään ilmestyneessä teoksessaan. 
Vastatuuleen osoittaa, miten monella tavalla kolonialismi riistää uhrejaan. Yhtäältä suomalainen kolonialismi on ollut ja on edelleen ympäristöön ja elinoloihin kohdistuvaa: esimerkiksi Jäärata-hanke, jota aika ajoin yritetään edistää, tuhoaisi saamelaisten kotiseutualueen luonnon, rikkoisi useimmat paliskunnat ja vaikuttaisi siihen, miten ja missä porot pystyisivät kulkemaan. Myös kaivokset, tekoaltaat ja turismi ovat esimerkkejä siitä, miten Suomi valtion tasolla riistää saamelaisia, tuhoaa heidän elinalueitaan ja -tapojaan ja jättää kuuntelematta alkuperäiskansan tarpeita, toiveita …

Vuoden paras kirja - Bernardine Evariston Girl, Woman, Other

Kuva
Bernardine Evariston romaani Girl, Woman, Other puhuttelee feministiä monin tavoin. Oikeastaan romaani on kaikkea, mitä intersektionaalinen feministi voi kirjalta toivoa. Teos esittelee 12 kompleksista, monimuotoista henkilöä, joista suurin osa on rodullistettuja ja naisia. Kaikki henkilöt elävät erilaisten identiteettien risteyksissä. Suurin osa kohtaa syrjintää tavalla tai toisella. 
Girl, Woman, Other ei ole juonivetoinen romaani, vaan sen keskiössä ovat erilaiset hahmot, joiden kautta Evaristo kuvaa rodullistettujen elämää nyky-Britanniassa. Teos jakaantuu neljään osaan, jossa kussakin on kolme lukua - kukin luku puolestaan antaa äänen yhdelle keskushenkilölle kerrallaan. Episodimaisissa, novellinkaltaisissa tarinoissa Evaristo esittelee, miten kukin hahmo elää ja millaisista taustoista hän tulee - intersektioiden kuvaaminen on ehdottomasti Evariston vahvuuksia. 
Romaanin henkilöt ovat niin monipuolisia, että on vaikea valita yhtä suosikkia. Tässä kuitenkin muutama esimerkki henki…