Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2016.

Hikinen helmikuu: kuukauden koonti

Kuva
Helmikuu oli nihkeä lukukuukausi. Luin seitsemän kirjaa, mikä tuntuu vähältä, ja varsinkin alkukuu meni kirjojen kanssa tapellessa: kohdalla ei sattunut oikein mitään, mikä olisi jaksanut kiinnostaa minua muutamaakymmentä sivua pidemmälle.

Helmikuun ensiviikot kahlasin ruotsin parissa, kun tartuin Mankellin viimeiseksi jääneeseen teokseen. Svenska gummistövlar oli kiinnostava lukukokemus ja kuvasi hyvin vanhuutta mutta ei tarjonnut yllättävää loppuratkaisua.

Sahlberg, jota olen tottunut pitämään kirjailijana, johon palaan vaikken välittäisi palata, yllätti minut. Yhdyntäoli loistava. Samaa ajanjaksoa, toista maailmansotaa, käsittelevä Mageen Sopimus taas petti odotukseni. Dialogi oli vahvaa mutta juoni tylsä; en kiinnostunut.

Nuortenkirjoihin tutustuin Hulkon K18-kirjan parissa. Se oli lyhyt, napakka, hauska välipala ja minusta ihan aidosti nuorille ja nuorten tyylillä kirjoitettu. Ehdin jo pohtia itsekseni, ottaisinko tämän luokkaan ääneen luettavaksi, mutta palautin kuitenkin kirja…

Riikka Ala-Harja: Kevyt liha

Kuva

David Duchovny: Pyhä lehmä

Kuva
"Aloin miettiä, olinko ollut maapallon viimeinen eläin, joka ei ollut ymmärtänyt, että ihmiset pistelevät meitä poskeensa. Mikä vieläkin kammottavampaa, he heittävät meistä suurimman osan roskiin vaivautumatta edes kunnolla syömään meitä. Viskaavat pois kuin arvottoman jätteen. Jos minut teurastetaan, toivoisin edes sen verran kunnioitusta, että minut syötäisiin ja kakattaisiin sitten ulos, jotta voisin liittyä luonnon kiertokulkuun. Muuten kuolemani on turha." Duchovnyn Pyhä lehmä alkaa humoristisena teoksena. Romaani alkaa lehmänelämän kuvauksesta, ja lukija ihmettelee, mihin suuntaan romaani lähtee. Puhutaanko eläintenoikeuksista vai pitäisikö romaani tulkita vertauksena ihmiselämään? Ehkä Duchovny puhuu molemmista: joka tapauksessa Pyhä lehmä on romaani oikeudesta vapauteen, arvostukseen ja kunnioittavaan kohteluun. Esimerkkeinä toimivat Elsie-lehmä, Tom-kalkkuna ja Salom-sika, jotka kaikki havahtuvat siihen, miten julmasti ihminen heitä ja lajitovereita kohtelee.
Ducho…

Salminen ja Heiskanen: Taltuta kiire (ja nuoren open työmietteitä)

Kuva
Syksyn alussa kerroin elämänheilahduksista. Gradun kirjoittaminen vaihtui tuntisuunnitelmien kirjoittamiseksi: aloitin syyskuun alussa äidinkielen opettajana. Elämänmuutos ei ollut suunniteltu, vaan sain työpyynnön lyhyellä varoitusajalla. Kahdessa viikossa ehdin paitsi matkustaa Saksaan myös saada asunnon uudesta kaupungista ja kursia kokoon jonkinnäköisen suunnitelman sijaisuuteni ensiviikoille. 
Olen nyt työskennellyt äikänopena puoli vuotta. Helmikuun ajan minua on vaivannut stressi. Elämässäni tapahtuu niin paljon: on jo valmistauduttava ysien päättöarviointiin, suunniteltava taas uusi lukukausi loppuun (koska en tehnyt sitä syksyllä, en osannut enkä kai osaa oikein vieläkään). Samaan aikaan koetan totutella viimeisimpään päätökseeni: en enää palaa opiskelukaupunkiini vaan teen gradun etäopiskeluna. Vanha opiskeluasuntoni on irtisanottava, ja se tuntuu kovalta palalta. Samanaikaisesti olen innoissani siitä, miten vapaasti voin kulkea elämän mukana. Kaiken ei tarvitse olla suunni…

Johanna Hulkko: K18

Kuva

Audrey Magee: Sopimus

Kuva
Helmikuu sujuu nihkeästi. Lukupinossa on vaikka mitä kiinnostavaa, mutta mikään ei etene. Lukemiseen ei jää riittävästi aikaa, kun elämässäni on sekä tylsempää (työkiireet) että ihanampaa (seurustelu) tekemistä. Muutamana viime päivänä olen yrittänyt järjestää itselleni rauhoittumisaikaa ja lueskellut keskeneräisiä opuksia uudella sohvallani (minulla on viimeinkin sohva, jihuu!).
Mageen Sopimuksen loppuun kahlaaminen oli minulle saavutus, ja olen tyytyväinen, että urakka on nyt takana.
Sopimus on vahvaan dialogiin perustuva romaani sodasta ja siitä, miten erillään elävät ihmiset sen kokevat.
Audrey Mageen Sopimus oli ennestään sillä tavalla tuttu, että olin bongannut kirjan muutaman otteeseen blogilistaltani. Sen kansikuva kiehtoi, mutta muuten en ollut perehtynyt romaaniin. Kansi on kaunis, ja ajattelin kirjan olevan jotenkin erityinen. Minulle tämä kirja oli kuitenkin pettymys.
Sopimus on romaani sopimuksesta, jossa Peter ja Katharina päätyvät naimisiin toisiaan tuntematta. Sota jat…

Asko Sahlberg: Yhdyntä

Kuva
"Hän oli löytänyt rytmin ja yritti keskittyä siihen. Sitten se oli siinä taas, hänen keskittymistään hänen tahtomattaan häiritsevä outo kuvio. Hän ajatteli itseään ja kansaa. Jokin hämärä yhteys pyrki hahmottumaan. Hän takoi naista, pommit takoivat maata, kansa takoi toista. Kaikkeen johti jokin välttämättömyys, kirous. Mutta hän ei halunnut ajatella sitä. Siinä ei ollut mitään mieltä, hän ei vatvonut koskaan tuollaisia. Oliko hän humalassa? Eihän hän ollut juonut kuin pari lasillista. Hän yritti ravistaa päästään kaikki mietteet, tulla silkaksi ruumiiksi, omistaa allaan myötäävän lihan, olla hetken se." Pienoisromaani kahdesta yksinäisestä, jotka löytävät toisensa jatkosodan pommitusten keskellä.



On hassua, miten aina toisinaan palaan lukemaan kirjailijoita, joiden tyylistä tai teoksista en oikeastaan juuri välitä. Hannu Raittila, Hannu Mäkelä ja Asko Sahlberg muodostavat tähän kategoriaan hyvän suomalaisen mieskolmikon. Tasaisin väliajoin poimin heidän teoksiaan luettavaksi…

Henning Mankell: Svenska gummistövlar (Ruotsalaiset saappaat)

Kuva