Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2018.

Historiamme ei ole myöskään valkoisten heteronaisten - Bad Girls Throughout History lähinnä sipaisee naisten historiaa

Kuva
Historian merkkihahmoista kertovia teoksia ilmestyy kauppoihin ja kirjastonhyllyille kiivaaseen tahtiin. Vastikään lukemani Itsenäisiä naisiaei vakuuttanut minua, ja myös 50 Queers who changed the world-teoksessa oli omat ongelmansa. Siitä huolimatta suhtauduin positiivisesti Ann Shenin teokseen Bad Girls Throughoutthe History. Aika pian kävi kuitenkin selväksi, että tässä sisarteostensa kaltaisessa merkkihenkilökirjassa ei ollut paljoakaan sellaista, mistä olisin nauttinut. 
Tässä viisi huomiota, jotka feministisenä lukijana tein teoksesta: 
Shenin journalismi ei vakuuta 
Merkkihenkilöitä esitteleviä teoksia luettaessa on huomioitava, että kyse on journalistisista teoksista: henkilöiden esitteleminen on vaatinut valtavan työn perrehtymistä, tiedon etsimistä ja sen referoimista. Lukijalle täytyy luoda tarpeeksi kattava muttei kuitenkaan rönsyilevä kuva siitä, mitä merkkihenkilö on saanut aikaan ja mistä hänet tunnetaan. Henkilöiden valinnat on oltava perusteltavissa, ja heidän tarinan…

Historiamme ei ole heteroseksuaalisten cis-sukupuolisten miesten: 50 Queers who changed the world

Kuva
Historiankirjoituksessa unohdetaan usein, ettei maailmamme ole - tai ole ollut - valkoisten, heteroseksuaalisten, cis-sukupuolisten miesten rakentama. Historiamme on yhtä moninainen kuin nykyisyytemme - seksuaalisuuden tai sukupuolen moninaisuus ei ole 2000-luvun ilmiö. Tätä teemaa korostaa Dan Jonesin kirjoittama ja Michele Rosenthalin kuvittama 50 Queers Who Changes the World. 
Teos on pikkusisar niille Iltasatuja kapinallisille tytöille -kirjan tyyppisille teoksille, joissa esitellään historian merkittävimpiä, omana aikanaan rohkeina esiintyneitä ihmisiä. Kuten Jonesin ja Rosenthalin teoksen nimi kertoo, 50 Queers Who Changes the World keskittyy kuvaamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia ihmisiä, jotka ovat jääneet historiankirjoihin. 
Jonesin ja Rosenthalin teos esittelee eri asiantuntija-alojen ihmisiä, mutta huomattavan moni teoksen henkilöistä on työskennellyt kulttuurialalla. Liekö taide boheemeine piireineen ollut pelastus niille, joiden identiteetti ei ole vasta…

Novelleista ratkaisu nuorten lukemattomuuteen? Esittelyssä tuore novellikokoelma Tusina

Kuva
Äidinkielen opettajana en voi välttyä keskusteluista, joissa pohditaan ja surraan sitä, että yhä harvemmat nuoret harrastavat kirjallisuutta vapaaehtoisesti. Lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät ongelmat puhututtavat alallamme jatkuvasti, ja niihin koetetaan keksiä kuumeisesti ratkaisuja. Viime vuosina lukutaitoon ja lukemiseen on alettu kiinnittää huomiota vähän edellisvuosia enemmän. 
Nuorten heikot lukutaidot johtavat tietenkin siihen, ettei kirjallisuudesta saa samanlaisia kokemuksia kuin mitä aiempien sukupolvien nuoret ovat saaneet: heikoimpien lukijoiden taidot eivät riitä ydinasioiden poimimiseen saati sitten symboliikan tulkitsemiseen. Kustantamoissa näkyy muutama trendi, joilla lukemiseen pyritään innostamaan: ensinnäkin on julkaistu ns. pojille suunnattua kirjallisuutta (esim. Kalle Veirton, Aleksi Delikourasin ja Jyri Paretskoin kirjat), ja toisekseen julkaistaan lyhyehköjäkin nuortenkirjoja. 
Oma lyhyiden kertomusten lajinsa ovat tietysti novellit. Niitä on kuitenkin …

David Eagleman: Aivot - ihmisen tarina

Kuva
David Eaglemanin tietokirja Aivot - ihmisen tarina tutkii ihmisyyttä ja sen peruskysymyksiä. Mitä on tietoisuus, mitä on ihmisyys? Miten ihmisyys rakentuu aivoissamme? Miten aivomme toimivat, ja miten tulevaisuuden työkalut muuttavat niitä? 
Jos psykologia ja biologia kiinnostavat, Eaglemanin teokseen kannattaa tarttua. Aivot on yleistajuistettu, helppulukuinen kirja, jonka kuusi lukua käsittelevät aivoja ja niiden todellisuutta eri näkökulmista. Teoksen avaa luku, jossa pohditaan, keitä me olemme ja kuinka aivot kehittyvät ihmisen elinkaaren aikana. Tämän jälkeen Eagleman pohtii todellisuutta - sitä, miten aivomme nojautuvat sisäisiin malleihin, kokemuksiin ja henkilökohtaisiin havaintoihin. Lisäksi teoksessa pohditaan, mitkä systeemit ohjaavat aivojamme, miten ihminen tekee päätöksiä ja miksi aivot tarvitsevat sosiaalista kanssakäymistä. Teoksen viimeinen luku avaa tekoälyn ja tlevaisuuden tieteen tutkimusta ja pysäyttää lukijan scifimäisillä pohdinnoillaan. 
Aivoissa lukijan ei tar…

Onko menestyvän naisen oltava poikkeuksellinen, eli miksi Elina Tuomen Itsenäisiä naisia onnistuu ja ontuu

Kuva
Iltasatuja kapinallisille tytöille on aloittanut buumin. Enää ei haluta vaieta naisten menestyksestä, vaan kustantamot julkaisevat kiihtyvään tahtiin kuvitettuja kirjoja, joissa nostetaan esille menestyneitä, uraa tehneitä naisia. Suomessa ilmestyy tänä syksynä kolme teosta (joista kaksi on jo kaupan), joissa tytöille ja naisille annetaan kunniaa. Olen ollut ilmiöstä innoissani, sillä naisten merkityksestä historiassa pitää puhua. Tässä postauksessa ei kuitenkaan näe ylenpalttista hypetystä. Pohdin juuri ilmestyneen, Elina Tuomen kirjoittaman ja kuvittaman Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa -teoksen avulla, mitä vaaranpaikkoja naisten representaatioissa on. 
Itsenäisten naisten idea on isosiskokirjoistaan tuttu: aukeamalla esitellään naisen kuva ja tarina. Tarinoissa korostetaan naisten omatoimisuutta ja itsenäisyyttä. Tuomi on koonnut teokseensa 70 suomalaisen naisen tarinat. Teos etenee 2010-luvulta 1800-luvulle ja esittelee sekä nykyisiä että aikaisempia vaikuttajia. Kirja …

Kesälukumaraton 4.8.

Jee! Kesälukumaraton starttaa! Seuraa täällä, Instassa tai Twitterissä (@Sivutiella), miten matkani etenee!

20.00 Lukumaraton alkaa.

22.15 Sata sivua täynnä. Exiw West inspaa tällä hetkellä enemmän kuin Bourdainin Kitchen Confidential.

15.45 Zlatanin elämäkertaa, Itsenäisiä naisia, sarjakuvaa Exit Westin loput. Nelisen tuntia maratonia jäljellä, nyt luettuna 654 sivua. Ehkä yllän 800:aan?

Väkivaltafantasioita ja rakkauden kaipuuta - runokokoelma kiusaamisesta

Kuva
Tarita Ikosen runokokoelma Kylmyyden monologi on terapeuttista luettavaa. Viimeinkin joku on osannut pukea sanoiksi sen, miltä minustakin tuntui silloin, kun minua kiusattiin. Kylmyyden monologissa puheenvuoron saa rajusti kiusattu nuori, jonka ainoa selviytymiskeino on haaveilla siitä, miten hän saattaa kiusaajansa hengiltä. 
Ikonen ei käsittele sanoja varoen vaan nimenomaan niiden voimaa painottaen. Kylmyyden monologi on kielellisesti vahvaa, vaikka voisikin olla toisinaan hiotumpaa. Ikonen tavoittaa kuitenkin osuvasti ne vähättelevät fraasit, joilla kiusattujen kokemukset jätetään omaan arvoonsa. Osa Ikosen kielitaituruutta ovat genre- ja intertekstuaalisuusleikit. Eräs runo on muodoltaan peli, jossa kiusaaja ja kiusattu pelaavat vastakkain ja jossa uhri joutuu jatkuvasti kohtaamaan epäoikeudenmukaista, sattumanvaraista väkivaltaa. Toinen runo puolestaan mukailee Isä meidän -rukousta ja muita kirkollisia tekstejä, ja Tappokysely on kyselylomakeruno, joka sanoittaa ahdistuneen, tor…