Siirry pääsisältöön

Kolmen sukupolven naiset kulttuurien ja arvojen ristitulessa - Etaf Rumin esikoisromaani A Woman Is No Man

Etaf Rum: A Woman Is No Man
HarperCollins Audiobook 2019
Lukijat: Ariana Delawari, Dahlia Salem ja Susan Nesmai
Pisteitä: 4/5
Etaf Rumin esikoisromaani A Woman Is No Man on upea, koskettava tarina kolmen sukupolven naisista. Palestiinalainen Isra naitetaan Adamille ja lähetetään tämän perheen mukana Yhdysvaltoihin. Toiveet rakkauden saamisesta ja uuden perheen hyväksynnästä katoavat nopeasti, kun Isralle syntyy vain tyttäriä. Adamin äiti Fareeda hallitsee kotia, eikä Amerikka tarjoa naisille sitä vapautta, jota Isra siltä salaa toivoi. Parisenkymmentä vuotta myöhemmin, 2000-luvun loppupuolella, Isran esikoistytär Deay saa tietää perheensä tragedioista. Palestiinalais-amerikkalaisena nuorena hän on kahden kulttuurin välissä ja joutuu vastakkain myös isoäitinsä Fareedan kanssa. 

Rumin romaani kuvaa koskettavasti naisia, joiden kohtaamat traumat välittyvät sukupolvelta toiselle. Patriarkaattinen kulttuuri, jossa tyttäriä ei ole arvostettu, on jättänyt jälkensä kaikkiin keskushahmoihin. Fareedalle pojanpojan saaminen olisi kunnia-asia: se liittyy perheen maineeseen mutta myös ylipäätään siihen, että pojat katsotaan arvokkaammiksi jälkeläisiksi. Isralle tytärten saaminen on ahdistava kokemus: hän rakastaa lapsiaan mutta joutuu jatkuvasti arvostelluksi asiassa, johon ei itse voi vaikuttaa. 

Se, mistä pidin Rumin romaanissa eniten, on se, että henkilöhahmoja ja heidän käyttäytymistään ei perustella pelkästään kulttuurisilla stereotypioilla. Rum pystyy samanaikaisesti osoittamaan, mitkä asiat palestiinalaisperheissä sortavat ihmisoikeuksia, erityisesti naisten oikeuksia, mutta samalla hän käsittelee sitä, että kukin yksilö toimii omien kokemustensa varassa. Vaikka kaikki hahmot tekevät elämässään virheitä ja satuttavat läheisiään, kyse ei ole - kuten länsimaalaiset helposti tulkitsisivat - pelkästään "kulttuurista", vaan ennen kaikkea siitä, että traumat ovat vaikuttaneet hahmoihin. Fareedan kovuus osoittautuu traumaattisiksi kokemuksiksi: hänen on pitänyt oppia selviytymään, eikä hän oikeastaan tiedä muusta kuin mihin hänet itsensä on kasvatettu. Isra alkaa jo vähitellen hahmottaa, että hän ei halua toistaa samoja virheitä, joita hänen vanhempansa ovat tehneet, mutta on silti jumissa ylisukupolvisten traumojen ja niiden toistumisen kanssa.

A Woman Is No Man -romaanin keskeisin tematiikka käsittelee naiseutta ja naisiin liittyviä odotuksia patriarkaattisessa kulttuurissa. Kuten romaanin nimikin kertoo, naiset ovat jotakin aivan muuta kuin miehet - he eivät ole samassa asemassa kuin miehet, eikä heitä aina pidetä edes ihmisinä. Tyttäret kasvavat häpeän kulttuurissa, jossa oman sukupuolen arvottomuus opitaan jo lapsena. Koti näyttäytyy naisen ainoana paikkana, mikä tietysti aiheuttaa omat konfliktinsa Amerikassa kasvaneille nuoremmille sukupolville, muun muassa Adamin pikkusisarelle sekä Isran tyttärille. He elävät kahden kulttuurin ja erilaisten arvojen ristiriidassa, jota Rum taitavasti kuvaa. 

Vaikka A Woman Is No Man keskittyy kuvaamaan naisia ja naisten asemaa, romaanissa on kiinnostavaa sekin, että myös miesten tuskalle löytyy ymmärrystä. Miehiä ei kuvata yksiselitteisesti pahoina - kuten länsimaiset stereotypiat muslimimiehistä kertovat - vaan myös miesten toksinen käytös nähdään traumojen ja vaatimusten aiheuttamana. Sekä Adam että tämän isä kamppailevat Yhdysvaltoihin sopeutumisessa ja siinä, miten elättää perhettä maassa, jossa maahanmuuttajat joutuvat raatamaan lähes läpi yön. Miesten ahdistavaa, jopa väkivaltaista käytöstä Rumin romaani ei kuitenkaan puolustele, vaan se korostaa sitä, että traumoista huolimatta ihmisten on kyettävä kasvamaan, ottamaan vastuu omasta toiminnastaan ja pyytämään anteeksi. 

Tarinana ja representaatioiden laajentajana Etaf Rumin romaani on loistava. Muutamat juonenkäänteet kerrotaan aika nopeasti, ja paikoin lukujen pituus vaihtelee. Loppu on vahva, mutta Deyan kasvu ja oivallukset olisivat ehkä vaatineet vielä hieman laajemman kuvauksen. Kuuntelin teoksen äänikirjana Storytelistä, ja pidin myös lukijoista. Paikoin tosin tuntui siltä, että ääninäyttelemistä ei olisi tarvinnut ihan niin paljon - mutta tämä johtunee enemmän siitä, että Suomessa monia lukijoita ja ääninäyttelemistä ei hyödynnetä yhtä paljon kuin amerikkalaisessa äänikirjaskenessä. 

Lämmin suositus, jos etsit feminististä kaunokirjallisuutta ja kaipaat laajempia representaatioita!

Kommentit

Lähetä kommentti