lauantai 22. syyskuuta 2018

Minimalistista, häivyttävää kirjallisuutta - Rackelin Cuskin upea Ääriviivat

Rachel Cusk: Ääriviivat
S&S 2018 (2014)
207 s.
Pisteitä: 5/5 
Rachel Cuskin Ääriviivat sopii luettavaksi niille, joita minimalistisuus kiehtoo. Ääriviivat saa raaminsa varsin yksinkertaisesta kehystarinasta, jossa romaanin minäkertoja lähtee Ateenaan opettamaan kirjallisuutta. Juonivetoisuuden sijaan Cuskin teos kiinnittää huomiota tarkkailemiseen ja ihmissuhteiden yksityiskohtiin. Muutaman Ateenassa vietetyn päivän aikana minäkertoja joutuu toistuvasti tilanteisiin, jossa kanssaihmiset avautuvat hänelle epäonnistuneista ihmissuhteistaan.

Ääriviivoista muodostuukin tutkielma ihmissuhteista - siitä, miten kukin havannoi omaa elämäänsä omasta näkökulmastaan mutta jättää huomiotta vaihtoehtoiset merkitykset. Lukija jää väistämättä pohtimaan, millainen suhde subjektiivisella on objektiiviseen silloin, kun ihminen tarkastelee omaa tai toisen elämää. Samalla hämmästyy siitä, miten syvällisiltä pienetkin kohtaukset voivat näyttäytyä, kun ne tuodaan lukijan eteen ja kehotetaan lukijaa tekemään niistä omat tulkintansa.

Cuskin kerrontatapa on äärimmäisen mielenkiintoinen. Näkökulma on periaatteessa minäkertojan, mutta Cusk on pyrkinyt häivyttämään autofiktiivisen teoksen kertojaa. Avautujaihmisten kertomukset ovatkin usein epäsuoraa kerrontaa, ja paikoin pohdiskeleva, epäsuora kerronta tuo mieleen esimerkiksi José Saramagon. Kieli on kaunista, viipyilevää, paikoin runollistakin.

Ääriviivoissa ei tapahdu paljon, mutta silti Cusk onnistuu maalaamaan laajan alan tarkasti rajattujen viivojen sisältä. Ihmissuhteiden kuvaus nousee aforistiselle, kielestään tietoiselle tasolle. Romaani saattaa koetella niitä lukijoita, jotka kaipaavat teokselta toimintaa, mutta se ihastuttaa niitä, jotka haluavat viivytellä kirjan tunnelmassa tai pohdiskella ihmisyyden ja ihmissuhteiden merkitystä. Ääriviivat aloittaa trilogian, joten toivon lämpimästi, että S&S suomentaa kolmiosaisen sarjan muutkin osat.


8 kommenttia:

  1. Tämä kuulostaa mielenkiintoiselta ja tietysti Sivumennen-podcastin hehkutukset vaikuttavat myös. Onneksi tämä löytyy Bookbeatista, niin se on heti käsillä, kun ehdin ja päätän siihen tarttua.

    VastaaPoista
  2. Hain tämän eilen enkä voinut vastustaa jo koota ajatuksiani kirjasta blogiini, enkä malta odottaa lukea loppuun ja lukea lisää Cuskia. Miten hienoa, että nää päätettiin suomentaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta! Seuraavaa osaa odotellessa!

      Poista
  3. Cuskin nimi on ollut viime aikoina paljon esillä kirjablogeissa ja kyllähän se tietysti on ruvennut kiinnostamaan. Kiehtovalta kuulostaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kyllä tarttumaan tähän!

      Poista
  4. Ah, en huomannutkaan että sinäkin olit jo kirjoittanut tästä! Tää oli kyllä u p e a . Sellanen kritiikittä kerrankin tarkasteltavan hieno, jossa suurin piirtein joka toinen lause tuntui elämääkin suuremmalta. Rakastin! Ja käsittääkseni S&S seuraavatkin osat kyllä suomentaa, että niitä odotellessa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, jatko-osia odotellessa! Tämän analysoivaa kieltä ja tarkkaa ihmiskuvausta oli kyllä ihana lukea.

      Poista