Edwidge Danticatin Breath, Eyes, Memory

Edwidge Dandicat: Breath, Eyes, Memory
Abacus 1994
234 s.
Pisteitä: 4/5
Edwidge Danticatin romaani Breath, Eyes, Memory (1994) ei ehkä ole kovin tunnettu teos Suomessa, mutta ansaitsee kyllä paikkansa modernien klassikoiden parissa. Haitilaissyntyinen, varhaisteininä Yhdysvaltoihin muuttanut Dandicat käsittelee romaanissaan äitien ja tyttärien välisiä suhteita, juurettomuutta ja seksuaalista väkivaltaa. 

Romaanin keskiössä on Sophie, joka on kasvanut lapsuutensa tätinsä luona - äiti on muuttanut jo vuosia sitten Yhdysvaltoihin. Vuosikymmenen poissaolon jälkeen äiti kutsuu tyttärensä asumaan luokseen, ja Sophien on hylättävä tuttu haitilainen kulttuuri ja rakastava, lempeä täti. Uudessa maassa vastassa on äiti, joka näkee öisin painajaisia raiskauksestaan ja jota Sophien on opittava rauhoittelemaan. 

Breath, Eyes, Memory rakentuu neljästä osiosta: romaanissa seurataan Sophien elämää lapsuudesta äitiyteen saakka. Siirtymät eivät Dandicatin teoksessa ole aina yhtä sujuvia kuin toivoisi, mutta varsinkin Sophien teini- ja aikuisvuosia Dandicat kuvaa raastavan hyvin. 

Sophien elämää heijastelee koko romaanin ajan trauma, jonka Sophien äiti on kokenut: Sophie on syntynyt raiskauksen seurauksena ja triggeröi siten äitiään. Dandicat käsittelee teoksessaan myös toista seksuaalista traumaa, neitsyyden testaamista: sitä, miten sukupolvien ajan haitilaisäidit ovat testanneet sormellaan, ovatko heidän tyttönsä yhä neitsyitä vai saako sormen työnnettyä vaginaan. Tämä väkivaltainen tapa kontrolloida naisten seksuaalisuutta näyttäytyy yhtenä naissukupolvien yhteisistä traumoista, jota naiset traumatisoituina sitten jatkavat edelleen. Nuorelle Sophielle teko näyttäytyy todella nöyryyttävänä ja on erottaa hänet perheestä lopun elämän ajaksi.

Dandicatin romaani huipentuu lopussa, jossa Sophie oman äitiytensä myötä pyrkii ymmärtämään omaa äitiään ja isoäitiään. Breath, Eyes, Memory osoittaa kuitenkin sen, ettei traumoista selviäminen ole aina helppoa tai edes mahdollista. 

Kommentit

  1. Herätit kiinnostuksen kirjaa kohtaan. Aihepiiri kuulostaa rankalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aihe on rankka, joo, mutta kerronnassa ei kuitenkaan missään nimessä makustella kauheilla, traumaattisilla asioilla, vaan ne ikään kuin ilmenevät rivien välistä. Kiva, että postaus herätti kiinnostuksen - suosittelen tutustumaan! Tämä on ilmestynyt suomeksi nimellä Muistan, näen, hengitän.

      Poista

Lähetä kommentti