Siirry pääsisältöön

Ellen Strömberg: Syyhy

Ellen Strömbergin Syyhy. Kuva kustantamon sivuilta.


Mistä vuoden parhaan kirjan tunnistaa?

Ehkä siitä, että se imaisee mukaansa jo ensimmäisiltä sivuilta. Ehkä siitä, että se kuvaa olotilaa, johon on helppo samastua. Ehkä siitä, että se on lyhyine lukuineen tiivistunnelmainen, ja jännitystä on osattu pitää yllä.

Ellen Strömbergin Syyhy on ehdottomasti yksi vuoden parhaimmista lukukokemuksista. Syyhy on tarina naisesta Rebeckasta, jota vaivaa loppumaton kutina. Kutina iskee iltaisin, silloin, kun ahdistaa. Jo alussa käy ilmi, että jotakin on tapahtunut - päähenkilö on menettänyt otteensa elämään, parisuhteen onni on kadonnut masentuneisiin iltoihin, seksielämää ei ole, eikä muukaan elämä tunnu mielekkäältä. Jotenkin tähän kaikkeen liittyy Helena, minäkertojan työkaveri.

Strömberg kuvaa ansiokkaasti ahdistusta, sitä, miten henkinen kuormitus ilmenee fyysisinä oireina, jotka saavat lähes psykoottisia piirteitä. Rebeckaa vaivaa selvästi se, mitä työpaikalla on tapahtunut, mutta hänen ahdistuksensa selittyy myös vaikealla äitisuhteella. Strömbergin tapa kuvata kylmän äidin ja tämän tyttären välistä suhdetta tuo väistämättä mieleen Saara Turusen Rakkaudenhirviön. Myös sukurasite painaa Rebeckaa, jonka täti on oireillut ahdistustaan samalla tavalla.

Vaikka Syyhyn keskeinen jännite-elementti ei lopulta ole mitään maata mullistavaa, romaanin rakenne ja jännityksen ylläpitäinen ovat onnistuneet. Syyhyä voi lukea ihmissuhderomaanina, jossa öisin sängyssä mietitään, mikä kaikki on mennyt pieleen. Toisaalta kyse on myös kertomuksesta, jossa keskushenkilön mielenterveys häilyy. Välillä lukija kysyykin itseltään, voiko kertojan sanaan luottaa. Yksi tapa, jolla Strömberg luo jännitystä, on se, että hän laittaa lukijan epäilemään Rebeckan tulkintaa tapahtuneesta.

Syyhy teki minuun ehdottomasti vaikutuksen ja se on yksi kiinnostavimpia tänä vuonna julkaistuista teoksista. Kirjamessuilta oli pakko hankkia myös esikoisteos Jaga vatten.

Ellen Strömberg: Syyhy
S&S 2019
Suom. Laura Kulmala
182 s.
Pisteitä: 5/5

Kommentit