Siirry pääsisältöön

Tekstit

Huuhka & Tormulainen: Ysärikirja

Essi Huuhka & Aino Tormulainen:  Ysärikirja Atena 2017 174 s. Pisteitä: 4/5 Tunnelma: Hih! Nostalgista. Jäätelöauton tunnus, Rafaelin enkeli, Vili Vilperi ja muumilaulut ovat soineet mielessäni muutaman viimeisen vuorokauden ajan. Essi Huuhkan ja Aino Tormulaisen hurmaava Ysärikirja  on vienyt minut lapsuusmuistoihin ja palauttanut mieleeni paljon sellaista, jota en ole pitkään aikaan muistellut.  Ysärikirja  on yleistajuinen ja helppolukuinen mutta varsin kattava katsaus suomalaisesta 90-luvusta ja sen populaarikulttuurista. Huuhka ja Tormulainen esittelevät vuosikymmenen ihastelluimmat kulttuuritrendit: lelut, pelit, tv-ohjelmat, muodin ja sisustuksen. Tuotteiden ja asioiden tunnistaminen on olennainen osa lukukokemusta: teoksesta saa eniten irti, jos on katsonut televisiosta Hugoa, kiinnittänyt Suosikin julisteita seinälle ja ostanut milleniumhuumassa tuoksupyyhekumeja, joita uusi vuosituhatluku koristaa.  Visuaaliselta ilmeeltään Y...

Roberto Bolano: Puhelinkeskusteluja

Roberto Bolano: Puhelinkeskusteluja Sammakko 2017 (1997)  Suom. Einari Aaltonen Ulkoasu: Riikka Majanen 242 s. Pisteitä: 4/5 "Ystävystyin Sensinin kanssa epäilemättä erikoisissa merkeissä. Olin siihen aikaan vähän yli parikymppinen ja rytiköyhä. Asuin Gironan lähistöllä ränsistyneessä talossa, jonka siskoni ja lankoni olivat jättäneet minulle muuttaessaan Meksikoon, ja olin juuri menettänyt työni barcelonalaisen leirintäalueen yövartijana, joten minulla oli vaikeuksia nukkua öisin." Olen palannut pitkästä aikaa novellien äärellä. Paluu onnistui mainiosti Roberto Bolanon, chileläisen kirjailijan, puhuttelevalla kokoelmalla Puhelinkeskusteluja.   Novellikokoelman avausosastossa keskeisiksi aiheiksi nousevat taide ja kirjoittaminen. Avausnovelli Senseni on itsetietoinen tutkielma kirjoittamisesta ja siitä, miten kirjeiden kautta voi muodostaa tärkeiltä tuntuvia ihmissuhteita. Toinen osasto tarjoaa rikoksiin ja jännitteisiin liittyviä kertomuksia. Tyyliltää...

Hyllynlämmittäjä 1/12: Oryx ja Crake

Margaret Atwood:  Oryx ja Crake Otava 2010 (2003) Suom. Kristiina Drews 487 s. Pisteitä: 3/5 Ikea-kirjahyllymme alkaa ratketa vähitellen liitoksistaan, mikä oli yksi syy sille, että halusin tänä vuonna osallistua Hyllynlämmittäjä-haasteeseen. Muutamat lahja- ja heräteostoskirjat ovat roikkuneet TBR-listalla vuosia, osa lukioajoista asti. Ah miten tyypillinen lukutoukka olenkaan: kirjoja kertyy hyllyyn enemmän kuin koskaan ehdin lukea. Koska haluan raivata tilaa uusille teoksille, ajattelin hyllynlämmittäjien olevan oiva tapa aloittaa.  Ensimmäinen hyllynlämmittäjä on nyt luettu. Margaret Atwood kiinnostaa minua kirjailijana, ja niinpä tartuin ensimmäiseksi teokseen, jonka kenties todennäköisimmin lukisin: Oryxiin ja Crakeen . Trilogian avausosa on dystopia maailmasta, jonka geenimuuntelu on lähestulkoon tuhonnut: Lumimies, eli Jimmy, on kenties maailman ainoa aito ihminen. Hänen ympärillään pyörii mallinukentapaisia geenimuunneltuja ihmisolentoja, joita Jimm...