sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Milla Paloniemi: 112 osumaa. Sarjakuvataiteilijan päiväkirja

Jostain muistin tästä lukeneeni, ja onnekseni lapsuuden kotipaikkakuntani kirjasto on sellainen, että sieltä saa nekin uutuudet, joihin isommissa kaupungeissa saa jonottaa kuukausia. Paloniemen sarjakuvateostarttuikin mukaan uutuushyllystäni.

112 osumaa on henkilökohtainen avautuminen rakkauselämästä, jatkuvasta ihastumisesta ja miehistä. Se on tarina- ja episodikokoelma siitä, miten Milla toistuvasti ihastuu miehiin, joihin ei oikeastaan kannattaisi edes ihastua. 

Paloniemi tarjoaa lukijalleen tuttuja tunteita: turhautumisen siitä, miten takertuu ihmiseen, joka kohtelee toisia kaltoin; ihanan tunteen siitä, kun saa (kuvittelee saavansa) viimein vastakaikua tunteisiinsa; epätoivon alhon, kun kiinnostava tyypistä ei kuulu tai tule yhtään mitään. Paloniemen kuvaamat tunteet ovat niin tuttuja, että jokaisen epätoivoisesti ihastuneen tai rakkautta (turhaan) havitelleen, on helppo samastua sarjakuvien tarinoihin.

Parasta antia 112 osumassa on se, miten Paloniemi vaihtelee piirrostyyliään. On tikku-ukkoja, tussipiirroksia, lyijykynäpiirroksia, vahvoja viivoja, hataria viivoja, suttuja, tarkasti laadittuja, luonnoksia, tekstipainotteisia sarjakuvia. Jos olisi kuvataiteilija tai muuten vain perehtynyt sarjakuvien taiteeseen enemmän, osaisi analysoida ja arvostaa tyylin vaihtelua enemmän. 

Sillä tyyli on se, mikä päiväkirjassa eniten vaihtelee. Loppujen lopuksi 112 osumaa toistaa tarinallisesti samaa aihetta: Milla ihastuu, deittailee, pettyy, ei malta olla laittamatta viestiä, pettyy. Ihastumisen kierre on kaikille tuttu, ja ihastumisesta luopuminen on vaikeaa. 112 osumaa avaa tätä kierrettä hyvin mutta jää välillä samoille raiteille, ei etene eikä tuo uusia näkökulmia ihastumisen käsittelyyn. Syömishäiriöstä avautuminen on kiinnostava, joskin lyhyeksi ja hieman irralliseksi jäävä, osio ihastumistarinoiden välillä. 

Paloniemi onnistuu siinä, missä myös Rönkköstä on kehuttu: hän maalaa lopulta sinkuista positiivisen kuvan. Sinkku on kokonainen ja ehjä itsenään, eikä ihastuminen määrää häntä kokonaan. Paloniemi pohjustaa aihetta kuitenkin Rönkköstä syvemmin ja tuo esiin myös epätoivon itkut ja turhautumisen tuskan. 

Kannattaa vilkaista sekä Paloniemen sarjakuvablogi, jossa teoksen sarjakuvia on julkaistu, että Marilen postaus teoksesta.

Milla Paloniemi: 112 osumaa. Sarjakuvataiteilijan päiväkirja.
Arktinen banaani 2016
340 s.
Pisteitä: 3/5
Tunnelma: Ääh, iik ja muita ihastumisen interjektioita. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti