Laura Honkasalo: Keski-ikäinen elämäni
Kirjapaja 2022

"En kuitenkaan oaa samastua median luomaan kuvaan keski-ikäisestä naisesta", kirjoittaa Laura Honkasalo teoksensa Keski-ikäinen elämäni alussa. Virke pysäyttää. Vuodesta ja ikävaiheesta toiseen naisia kuvataan mediassa tavalla, josta on vaikea tunnistaa itseään. Honkasalo ihmettelee median tapaa puhua keski-iästä aikana, jolloin nainen on hehkeä ja itsevarma. Ihailen Honkasalon rehellisyyttä: myös viisikymppisenä voi ja saa! olla epävarma.

Honkasalon tyyli on napakan analysoivaa. Siinä on runsaasti huumoria. Vahvimmillaan Honkasalo on, kun hän tekee päätelmiä ja kritisoi median ja yhteiskunnan kyvyttömyyttä huomata keski-ikäisiä naisia. Honkasalo on rajannut näkökulmansa mainiosti: hän tarkastelee keski-ikäisyyttä sinkkunaisen näkökulmasta ja kritisoi parisuhdekeskeisyyttä. 

Ensimmäisten lukujen jälkeen näkökulma kuitenkin hieman hajoaa. Paikoin kaipaan selkeämpää jäsentelyä ja vahvempaa argumentointia. Miten niin seksistä puhutaan liian avoimesti? Kuka on sanonut, ettei saa käyttää itsestä käsitettä nainen eikä kohdullinen? Kirjoittajan arvomaailmaa esittäviin lukuihin olisin kaivannut näkökulman terästämistä: siis selkeämpää yhteyttä keski-ikäisyyteen. En nimittäin usko, että binäärihkö sukupuolikäsitys tai vulvapositiivisuuden kyseenalaistaminen ovat kaikille keski-ikäisille tyypillisiä ominaisuuksia. Jäin kaipaamaan linkkejä esim. ylisukupolvisiin traumoihin ja häpeään, jotka olisivat voineet perustella paremmin, miksi nyt keski-ikäisillä on vielä konservatiivisia arvoja.

Sukupuolikysymysten käsittelyssä on selittelyn makua, ja niissä huomaan olevani eri sukupolvea kuin kirjan kirjoittaja. Ahdistun sävystä, jonka mukaan me nuoremmat näyttäydymme ehdottomina, ja tuntuu ristiriitaiselta, että ehdottomana pidetään laajaa sukupuolikäsitystä binäärin sijaan. Femisnismissä edustamme Honkasalon kanssa kahta varsin erilaista aaltoa, ja tämä hankaa lukukokemustani. 

Klassinen lause: en varmaan ollut oikeaa kohderyhmää, ja äitini olisi taatusti myötäillyt pitkin kirjaa. Mutta muakin keski-ikäisyys kiinnostaa, erityisesti siksi, että olen pohtinut paljon sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Honkasalon kirjassa oli joitakin valaisevia päätelmiä, mutta kokonaisvaikutelmaksi jäi, että kirja on paitsi keski-ikää tutkiskeleva myös tunnustuksellinen avautuminen siitä, että nykymaailma on viisikymppisille liian haastava.