Miksi joulunpyhävapaat jaetaan mieluummin lapsiperheille kuin niille, joilla lapsia ei ole? Miksi tädit ja sedät utelevat lapsien hankkimisesta silloinkin, kun heille on kerrottu, ettei lapsia tule? Miksi sterilisaation ikäraja on 30 vuotta (tämä on aivan käsittämätöntä kontrollia!)?
Niku Hoolin ja Anna-Sofia Niemisen Aikuisten perhe on moniääninen teos vapaaehtoisesta lapsettomuudesta - siis perheestä, joka muodostuu aikuisista ja johon lapsia ei ole tai ei aiota hankkia. Hooli ja Nieminen avaavat aihetta oman tarinansa ja lapsikysymyksen aiheuttaman parisuhdekriisin kautta ja esittelevät teoksessaan, millä tavoin nyky-yhteiskunta suhtautuu aikuisten perheisiin. Teoksessa korostuvat erilaisten perheiden äänet, sillä Hoolin ja Niemisen teos rakentuu haastattelujen varaan. Olin ensi alkuun varuillani rakennetta kohtaan, mutta totesin sen toimivaksi. Samalla teokseen rakentuu moniäänisyyttä, jossa kuuluvat erilaisten ihmisten ja heidän intersektioidensa (esim. sukupuoli, seksuaalisuus, luokka, vamma, harmillisesti ei kuitenkaan rotu) äänet. Vaikka monissa tarinoissa on paljon samaa, jokaisen tarina on yksilöllinen. Kuten Hooli ja Nieminen teoksessaan osuvasti huomauttavat, vapaaehtoiselle lapsettomuudelle on harvoin yhtä tiettyä syytä - ja vaikka olisikin, on epäreilua, että sen joutuu niin usein mainitsemaan.
Hoolin ja Niemisen toivomus on, että Aikuisten teos lisäisi ymmärrystä siitä, että tietoisesti lapsettomat aikuiset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä. Tässä tavoitteessaan kirjoittajat mielestäni onnistuvat. Tunteita ja ristiriitaisia ajatuksia lukija ei voi silti välttää - varsinkaan, jos lukee teosta samasta positiosta, jossa itse tällä hetkellä olen. Olen puolisoni kanssa pohtinut lastenhankintaa ja luulen meidän olevan siihen valmiita. Minä haluan lapsia, puolisonikin ainakin joskus. Olen työstänyt päätöstä paljon mielessäni, ja osin siksi päädyin myös Hoolin ja Niemisen teoksen pariin: ajattelin, että on syytä analysoida myös toista vaihtoehtoa ennen kuin ehkäisyn jättää pois.
Teoksessa nostetaan esiin paljon niitä asioita, jotka minuakin huolettavat. Olen miettinyt esimerkiksi omaa mielenterveyttäni, puolisoni herkkyyttä ja jaksamista - onko reilua hankkia lapsia, jos voi itse välillä huonosti? Toisaalta moni muukin on pärjännyt, eikä voi olettaa, että kaikkien vanhempien tulisi olla toimiltakyvyltään täydellisiä ja terveitä; harva on koko elämäänsä.
Aikuisten perheessä monet haastatellut puhuvat paljon ilmastoahdistuksesta, ja se on ollut itselläni yksi syistä, joiden takia olen pohtinut, onko minulla lupa yrittää hankkia lapsia. Koen huonoa omaatuntoa elämäntavoistani, ja tiedän, että lapsiarki kuluttaa ympäristöä. En ole ollenkaan varma, onko minulla voimavaroja kestovaippojen pyykkäämiseen tai itsetehtyjen ruokien laittamiseen. Maailma on ylikansoitettu - minun lastani ei maailmaan tarvita.
Ahdistavaksi pohdinnat lasten saamisesta tekee sen, että kaikkia vaihtoehtoja kritisoidaan voimakkaasti ja keskustelu on usein hyvin polarisoitunutta. Hooli ja Nieminenkin joutuvat toteamaan teoksessaan usein, että eivät vihaa lapsia eivätkä tuomitse toisia - jos keskustelukulttuuri olisi avointa, heidän ei tarvitsisi pehmitellä ja vakuutella. Muutamasta haastatellusta kaikuu oman näkemyksen jyrkkyys, ja koin lukiessani väistämättä huonoa omaatuntoa siitä, että haluaisin saada lapsia. Instaan kirjoitin, että vaikka en ole vielä äiti, olen jo valmiiksi huono äiti - minut tuomitaan joka tapauksessa, valitsin mitä halusin. On myös kamalaa joutua pohtimaan, pakottaako puolisonsa elämään, jota tämä ei ehkä haluaisi. Pitäisikö minun keskustella asiasta enemmän vai luottaa siihen, että toinen sanoisi, jos olisi muuttanut mieltään?
Aikuisten perhe on ehdottoman tärkeä, pääosin jouhevasti kirjoitettu teos, josta moni taatusti löytää samastumispintaa. Se antaa tärkeitä ajatuksia pohdittavaksi myös niille, jotka toivovat lasta tai joilla jälkikasvua jo on. Kehotan lämpimästi tutustumaan - Ville-Veikko Niemelän ja Maija Langin lukemana äänikirja oli mainio ja mukava lukukokemus.
Niku Hooli & Anna-Sofia Nieminen: Aikuisten perhe
Kosmos 2019
5 h 20 min.
Pisteitä: 4/5
Tämä kiinnostaa kovasti! En ole suuri äänikirjojen kuluttaja, mutta tämän ajattelin nimenomaan kuunnella. Mukava kuulla, että teos on hyvin kirjoitettu.
VastaaPoistaTämä oli mukavaa kuunneltavaa. Kuuntelin itse 1.25-kertaisella nopeudella, mikä sekin sopi tähän - aika nopeasti kuunneltava mutta paljon ajatuksia herättävä teos siis.
PoistaHyviä ajatuksia! Minusta tämä oli kiinnostavasti kirjoitettu ja alun disclaimer siitä, että lapsellisia ihmisiä ei ole tässä tarpeen syyllistää, toimi minulle (eli siis en kokenut kirjan kritisoivan omaa valintaani siitä, että meillä on lapsi). Kirja kuitenkin herätti ajattelemaan juuri sitä, että ei minulta ole kukaan kysynyt miksi halusin lapsen ja tuntuu epäreilulta, että toista näkökantaa joutuu niin kovasti perustelemaan. Toivottavasti kirja tavoittaa paljon sellaisia ihmisiä, joita vapaaehtoinen lapsettomuus askarruttaa ja antaa siihen vastauksia.
VastaaPoistaTää kirja kiinnostaa mua, koska olen itse vela.
VastaaPoista