torstai 1. tammikuuta 2015

Blogi

Blogi? Kirjablogi? Pääni täynnä kysymyksiä, kauhistusta, hurjuutta, innostusta. Minustako bloggariksi? Kirjabloggariksi muiden lukijoiden sekaan? Niin olin ajatellut, ajattelin, ajattelen edelleen: nyt on ryhdyttävä. Yllätettävä itsensä, aloitettava uusi vuosi uusin tavoin. Luen niin mielelläni, niin paljon, ja usein ajattelen, että kokemukset jäävät jäsentymättä, kun ne vain nielaisee, ahmii, selailee. Joskus olisi hyvä kirjoittaa auki se, mitä kirja on minuun tehnyt, mitä tunteita se on nostanut esiin.

Vasta nyt: Tämä toteamus suhteutuu blogiini kahdella tapaa: se on osa blogin perustamisprosessia ja toisaalta blogin sisältöä. Loin tämän blogin vasta nyt, suunnittelin kauan, hautasin ajatuksen, unohdin sen, otin uudestaan esiin. Minun piti ryhtyä puuhaan jo vuosi sitten, mutta sitten päädyin kokeilemaan pientä sinikantista ruutuvihkoa. Se oli romanttista, sopi kirjoittajaluonteelle, perinteiden ystävälle, mutta työlääksi se kävi. Blogiahan minä olin suunnitellut! Tänä vuonna en malttanut enää odottaa - seuraavan kerran olisin kuitenkin aloittanut vasta ensi vuonna, ja siihen on liian kauan. Tänään on hyvä päivä kokeilla.

Niin, vasta nyt: Ja niin, lukijanakin olen sellainen vasta nyt -ihminen, en kiirehdi kirjastojen varauslistoille enkä hanki uutuuksia kirjakaupasta (paitsi jouluisin). Siksi luen vasta nyt Jäätä (oih!), enkä joululahjakirjoja lukiessani muistanut, miten aikaisin tänä vuonna Neljäntienristeys julkaistiin. Muiden blogien kautta olen toki pysynyt kärryillä siitä, mitä kirjamaailmassa vastikään on tapahtunut, mutta useimmiten uutuudet jäävät, otan ne lukulistalleni sitten, kun satun ne käsiini saamaan.

Valmis pöytä: Tällaiseen koen tulleeni, valmiiseen pöytään, onhan kirjablogien maailma niin suuri, niin täynnä toimijoita, erilaisia kirjoittajia, kirjoituksia. Toisaalta meillä päin sanotaan, että vieraille on tarjottava sen seittemää sorttia, on oltava erilaista, paljon, kitsastella ei saa. Mietin kuitenkin pitkään, pystynkö tuomaan blogimaailmaan mitään uutta; hyvä tekstihän on sellainen, nostaa uusia asioita esille. Mutta enhän minä tänne omaa hyvyyttäni tänne tullut todistamaan vaan lukemisen iloa. Joskus on rohkaistava itsensä, käveltävä siihen pöytään, jossa kaikki jo juttelevat keskenään, sanottava hei! ja liityttävä juttuun. Sitä voisin kokeilla.

Toiminta: Näin minä olen muutenkin kirjannut lukuajatuksiani ylös, avainsanoin, keskeisin teemoin. Miksi muuttaa sitä nyt? En kaipaa referointeja, kaipaan tulkintaa. Kunkin teoksen herättämiä ajatuksia. Koitan löytää muutamia keskeisiä sanoja, teemoja, tunteita. Ehkä saan niiden kautta avattua lukukokemuksiani. Aion vakaasti yrittää!

2 kommenttia:

  1. Hei! Tervetuloa kirjablogimaailmaan ja sen täysivaltaiseksi jäseneksi! Bloggaaminen on mukavaa ja siitä tulee nopeasti tapa elää tai ainakin kiinteä osa omaa elämää :D Antoisia lukuhetkiä ja kirjakeskusteluja!

    VastaaPoista
  2. Voi kiitos paljon! :) Mukavaa tämä touhu tosiaan on, ja nyt jo huomaa, miten paljon enemmän lukemisesta saa irti, kun ajatuksiaan kirjoittaa sanoiksi! En tosin ollut aiemmin huomannut sitäkään, miten paljon kirjoja voi kritisoida, jos sille tielle lähtee :D

    VastaaPoista