Sivutiellä

Helmikuu oli nihkeä lukukuukausi. Luin seitsemän kirjaa, mikä tuntuu vähältä, ja varsinkin alkukuu meni kirjojen kanssa tapellessa: kohdalla ei sattunut oikein mitään, mikä olisi jaksanut kiinnostaa minua muutamaakymmentä sivua pidemmälle. Helmikuun ensiviikot kahlasin ruotsin parissa, kun tartuin Mankellin viimeiseksi jääneeseen teokseen. Svenska gummistövlar oli kiinnostava lukukokemus ja kuvasi hyvin vanhuutta mutta ei tarjonnut yllättävää loppuratkaisua. Sahlberg, jota olen tottunut pitämään kirjailijana, johon palaan vaikken välittäisi palata, yllätti minut. Yhdyntä oli loistava. Samaa ajanjaksoa, toista maailmansotaa, käsittelevä Mageen Sopimus taas petti odotukseni. Dialogi oli vahvaa mutta juoni tylsä; en kiinnostunut. Nuortenkirjoihin tutustuin Hulkon K18- kirjan parissa. Se oli lyhyt, napakka, hauska välipala ja minusta ihan aidosti nuorille ja nuorten tyylillä kirjoitettu. Ehdin jo pohtia itsekseni, ottaisinko tämän luokkaan ääneen luettavaksi, mutta palautin kui...

Riikka Ala-Harja: Kevyt liha Like 2015 215 s. Pisteitä: 2/5 Tunnelma: Plääh. Kulunut. Kertomus naisesta, joka tykkää käydä salilla ja joka tapaa nuoruudenrakastettunsa. Ala-Harjan Kevyt liha on alkuvuoden suurin pettymys. En tarttunut siihen viime vuonna, koska se ei silloin minua kiinnostanut, mutta nyt takakansiteksti houkutteli minut kirjan pariin. Vielä eilen olin toiveikas: naiskuva, naisen näkymättömyys, suhde kehollisuuteen. Kevyt liha vaikutti kiinnostavien teemojen kirjalta - ja jossain määrin sitä onkin - mutta odotin enemmän Liha tottelee kuria -tyyppistä kritiikkiä. Tuskastuin teokseen jo toisen luvun alussa. Teatteri, tuo ikiaikainen vertauskuva kulissielämälle, esittämiselle, näytellyille rooleille! Miten omaperäistä, naurahtelin itsekseni ironisesti. Samalla tavalla huokailin ja tuhahtelin kehyskertomukselle, jonka kautta teemoja koetetaan saada esiin. Kevyt liha tiivistyy tähän: Saara tapaa nuoruudenrakastettunsa, rakastuu tähän uudestaan, ja si...

David Duchovny: Pyhä lehmä Like 2016 (2015) Suom. Ilkka Salmenpohja 205 s. Pisteitä: 4/5 "Aloin miettiä, olinko ollut maapallon viimeinen eläin, joka ei ollut ymmärtänyt, että ihmiset pistelevät meitä poskeensa. Mikä vieläkin kammottavampaa, he heittävät meistä suurimman osan roskiin vaivautumatta edes kunnolla syömään meitä. Viskaavat pois kuin arvottoman jätteen. Jos minut teurastetaan, toivoisin edes sen verran kunnioitusta, että minut syötäisiin ja kakattaisiin sitten ulos, jotta voisin liittyä luonnon kiertokulkuun. Muuten kuolemani on turha." Duchovnyn Pyhä lehmä alkaa humoristisena teoksena. Romaani alkaa lehmänelämän kuvauksesta, ja lukija ihmettelee, mihin suuntaan romaani lähtee. Puhutaanko eläintenoikeuksista vai pitäisikö romaani tulkita vertauksena ihmiselämään? Ehkä Duchovny puhuu molemmista: joka tapauksessa Pyhä lehmä on romaani oikeudesta vapauteen, arvostukseen ja kunnioittavaan kohteluun. Esimerkkeinä toimivat Elsie-lehmä, Tom-kalkkuna ja Salom-s...

Jari Salminen & Pirita Heiskanen: Taltuta kiire. Viisi askelta tehokkaaseen ajankäyttöön Talentum 2009 184 s. Pisteitä: 3/5 Tunnelma: Nih ja noh. Syksyn alussa kerroin elämänheilahduksista . Gradun kirjoittaminen vaihtui tuntisuunnitelmien kirjoittamiseksi: aloitin syyskuun alussa äidinkielen opettajana. Elämänmuutos ei ollut suunniteltu, vaan sain työpyynnön lyhyellä varoitusajalla. Kahdessa viikossa ehdin paitsi matkustaa Saksaan myös saada asunnon uudesta kaupungista ja kursia kokoon jonkinnäköisen suunnitelman sijaisuuteni ensiviikoille.  Olen nyt työskennellyt äikänopena puoli vuotta. Helmikuun ajan minua on vaivannut stressi. Elämässäni tapahtuu niin paljon: on jo valmistauduttava ysien päättöarviointiin, suunniteltava taas uusi lukukausi loppuun (koska en tehnyt sitä syksyllä, en osannut enkä kai osaa oikein vieläkään). Samaan aikaan koetan totutella viimeisimpään päätökseeni: en enää palaa opiskelukaupunkiini vaan teen gradun etäopiskeluna. Vanha opiskelua...

Johanna Hulkko: K18Karisto 2016 103 s. Pisteitä: 4/5 Tunnelma: Hih. Tuollaisiahan ne teinit. "Sit tuli perussaarnat siitä et mun täytyy pitää Korpusta hyvää huolta ja syödä ruoat jotka Riitta tulee mulle tekeen ja pakko myös nukkua eikä vaan pelata ja pitää siivota ennen ku ne tulee ja sammuttaa kahvinkeitin ja lukita ulko-ovi ja juoda vettä ja pyyhkiä pylly.                       Ja mikä tärkeintä, kavereita ei saa kutsua eikä ainakaan Facessa. Niin. Ne niin luulee edelleen et nuoret käyttää Facea." Aksu jää yksin kotiin viikonlopuksi, ja nuoruus alkaa. Haluan luokkaani kansion, johon olen koonnut kirjavinkkejä, parhaita nuortenkirjoja, klassikkoja, teemoittain jaoteltuja romaaneja, runoja ja novellikokoelmia. Haluan olla äikänope, joka osaa oikeassa välissä vinkata oppilaille, että hei, tämä kannattaa lukea, ja haluan olla äikänope, joka aloittaa tunnin lukema...

Audrey Magee: Sopimus Atena 2015 (2013) Suom. Heli Naski 332 s. Pisteitä: 3/5 Tunnelma: Nääh. Odotin enemmän. Helmikuu sujuu nihkeästi. Lukupinossa on vaikka mitä kiinnostavaa, mutta mikään ei etene. Lukemiseen ei jää riittävästi aikaa, kun elämässäni on sekä tylsempää (työkiireet) että ihanampaa (seurustelu) tekemistä. Muutamana viime päivänä olen yrittänyt järjestää itselleni rauhoittumisaikaa ja lueskellut keskeneräisiä opuksia uudella sohvallani (minulla on viimeinkin sohva, jihuu!). Mageen Sopimuksen loppuun kahlaaminen oli minulle saavutus, ja olen tyytyväinen, että urakka on nyt takana. Sopimus on vahvaan dialogiin perustuva romaani sodasta ja siitä, miten erillään elävät ihmiset sen kokevat. Audrey Mageen Sopimus oli ennestään sillä tavalla tuttu, että olin bongannut kirjan muutaman otteeseen blogilistaltani. Sen kansikuva kiehtoi, mutta muuten en ollut perehtynyt romaaniin. Kansi on kaunis, ja ajattelin kirjan olevan jotenkin erityinen. Minulle tämä kirja...

Asko Sahlberg: Yhdyntä WSOY 2005 136 s. Pisteitä: 5/5 Tunnelma: Ai! Yllätyin "Hän oli löytänyt rytmin ja yritti keskittyä siihen. Sitten se oli siinä taas, hänen keskittymistään hänen tahtomattaan häiritsevä outo kuvio. Hän ajatteli itseään ja kansaa. Jokin hämärä yhteys pyrki hahmottumaan. Hän takoi naista, pommit takoivat maata, kansa takoi toista. Kaikkeen johti jokin välttämättömyys, kirous. Mutta hän ei halunnut ajatella sitä. Siinä ei ollut mitään mieltä, hän ei vatvonut koskaan tuollaisia. Oliko hän humalassa? Eihän hän ollut juonut kuin pari lasillista. Hän yritti ravistaa päästään kaikki mietteet, tulla silkaksi ruumiiksi, omistaa allaan myötäävän lihan, olla hetken se." Pienoisromaani kahdesta yksinäisestä, jotka löytävät toisensa jatkosodan pommitusten keskellä. On hassua, miten aina toisinaan palaan lukemaan kirjailijoita, joiden tyylistä tai teoksista en oikeastaan juuri välitä. Hannu Raittila, Hannu Mäkelä ja Asko Sahlberg muodostavat tähän ka...

Henning Mankell: Svenska Gummistövlar Leopard förlag 2015 442 s. Pisteitä: 3/5 Tunnelma: Tja. Skulle ha varit bättre.  Hade mitt liv förbränts? Fanns det fortfarande en lus hos mig att inte bara föreställa mig ålderdomens förnedring? Kunde jag åstadkomma en ny vilja att leva?           I grunden handlade det om en enda fråga. Ville jag bygga upp huset igen? Eller skulle jag låta Louise ärva en brandtomt?           Jag fortsatte att stirra ut mot havet i hopp om att ett svar skulle driva in mot stranden. Men ingenting kom. Tarina saarella asuvasta miehestä, joka talon palamisen jälkeen alkaa pohtia elämäntilannettaan. Täällä ollaan vihdoin. Kuu on kohta puolessavälissä, enkä ole saanut mitään luetuksi loppuun. Siitä voi syyttää Mankellia ja ruotsinkielisen tekstin lukemista, ja toisaalta aikani on kulunut aineiden ja tuntisuunnitelmien parissa. Kumisaa...