Kirjallisuutta maailmalta, osa 1: miniarvioita

Moni on innostunut klassisesta maailman ympäri -haasteesta, jossa luetaan kirjoja maailman eri kolkista. Tässä postauksessa esittelen joitakin tänä vuonna lukemiani kirjoja eri puolelta maailmaa. Itselleni on ollut tärkeää, että kirjailija identifioituu (tai on identifioitavissa) maan kansalaiseksi - näin ns. own voice (oma ääni) -kokemukset pääsevät paremmin esiin. Monelle kyllä riittää, että kirja sijoittuu tiettyyn maahan, ja sekin on ihan hyvä tapa tutustua eri kulttuureihin. Tässä kuitenkin teoksia, joiden kirjailijat ovat alkujaan kotoisin eri puolilta planeettaamme:

Brasilia: Clarice Lispectorin Agua viva: ajatuksen takana

Brasilialaisesta Lispectorista on tulossa yksi lempikirjailijoistani. Lyhytproosateos Agua viva on kokeellinen ja lyyrinen teos, jossa kertoja kirjoittaa rakastetulleen kirjoittamisesta ja rakkaudesta. Kielikuvien, metaforien ja symbolien ystäville - teos haastaa lukijansa mutta toisaalta myös antaa paljon nautintoa. Tarja Härkösen suomennos on mitä mainioin.

Norsunluurannikko: Marguerite Abouetin ja Clément Oubrerien Aya - elämää Yop Cityssä

Kauniisti kuvitettu sarjakuvaromaani, jossa norsunluurannikkolaisnuorten elämää kuvataan humoristisesti. Abouetin tarinassa korostuvat ihmissuhteet ja niihin liittyvät selkkaukset - mukava sarjakuvaromaani luettavaksi silloin, kun kaipaa ihmissuhteisiin liittyvää pohdintaa. Ilmeisen tärkeää käsikirjoittajalle on myös ollut kuvata nuorten elämää todellisena, ei stereotyyppisenä. Paikoin jatkuva näkökulmien vaihtelu häiritsi - osiot olisivat voineet olla pidempiä ja ihmissuhdeteemoja käsitellä syvemmin. Teos aloittaa sarjan, joskaan sen muita osia ei ilmeisesti ole suomennettu.

Slovenia/Jugoslavia: Drago Jancarin Sinä yönä näin hänet


Sinä yönä näin hänet sijoittuu toisen Maailmansodan aikaiseen Jugoslaviaan. Romaanin keskiössä on ylempään yhteiskuntaluokkaan kuuluva Veronika, joka on kadonnut puolisonsa kanssa sodan loppuvaiheilla. Veronikan tarinaa käyvät läpi viisi eri kertojaa, joilla kaikilla on ollut lämpimähkö suhde häneen. Jančarin kerrontaratkaisut ovat toimivia, kerronta ylipäätään todella sujuvaa ja Kari Klemelän suomennos ansioitunut. Sloveeninkielistä kirjallisuutta ei juuri suomennettuna näy, joten tämä oli siinäkin mielessä oiva lukukokemus.