Jokin aika sitten julkaisin koontipostauksen, jossa esittelin muutamia tänä vuonna lukemiani maailmankirjallisuuden kirjoja. Tässä postauksessa annan lisää vinkkejä maailmankirjallisuudesta ja esittelen sellaisia teoksia, jotka olen lukenut jo aiemmin.
Chile: Roberto Bolano: Puhelinkeskusteluja
Taide ja taiteilijuus kietoutuvat paitsi novelleihin myös Bolanon kerrontaan. Viehätyin valtavasti Bolanon yksinkertaisesta, toteavasta tyylistä, joka tutkiskelee ihmissuhteita ja -elämiä ulkopuolelta; useissa novelleissa kertojana on joku, joka on kuullut kertomansa tarinan joltakin toiselta. Kirjailijuuden ja kirjoittamisen metateksti on jatkuvasti läsnä, ja novellien itsetietoisuus on kiinnostavaa. Bolanon virkkeet polveilevat ja tarjoavat lukijalle aivojumppaa, mutta samalla teksti on hyvin vähäeleistä. Konkreettisten tapahtumaselostusten kautta voi kuitenkin peilata syvällisiäkin teemoja, Bolano osoittaa. Ihastuin kokoelmaan ja sen kaihomieliseen, vakavahkoon sävyyn syvästi. Suosittelen!
Iran: Marjane Satrapi: Embroideries
Marjane Satrapin, Persepolis-sarjakuvistaan tunnetun artistin, Embroideries on feministinen sarjakuvaromaani. Teoksen keskiössä ovat teepöydän ääreen kokoontuneet iranilaiset naiset, jotka alkavat keskustella "naisten juttuja" - siis puhua parisuhteista, rakkaudesta, seksistä ja vallasta.
Embroideries kuvaa iranilaisten naisten elämää ja heidän parisuhteitaan. Satrapi osoittaa, etteivät iranilaiset naiset ole vain yksi yhtenäinen joukko: kunkin naisen tarina on erilainen. Vaikka Satrapi tuo esille sen, että naisten arvo- ja kokemusmaailmat ovat erilaisia, Embroideries painottaa niitä ongelmia, joita iranilaiset naiset joutuvat parisuhteissaan kestämään. Yhden aviomies on vienyt naisen häälahjakorut ja lähettänyt sitten avioerohakemuksen, eräs neljän lapsen äiti ei ole koskaan nähnyt penistä - mies pimensi aina valot - ja toiset paljastavat käyneensä kauneusleikkauksissa. Hurjimman tarinan esittää nainen, jonka mies ei osannut tehdä valintaa tulevan puolison ja äidin välillä. Vaikeasta anopista päästäkseen pariskunta tapaa kansanparantajan, joka ohjaa naista toimimaan seuraavasti: heti yhdynnän jälkeen vaginaan on asetettava avain, joka pudotetaan nopeasti miehen teekuppiin. Avain otetaan pois, ja tee tarjoillaan miehelle - kaikki tämä 77 sekunnin aikana!
Nigeria: Chimamanda Ngozi Adichien Huominen on liian kaukana
Huominen on liian kaukana esittelee monia kiinnostavia tarinoita ja hahmoja. Varsinkin naiset pääsevät kokoelmassa ääneen. Adichien kuvaamassa Nigeriassa on ihan tavallisia ihmisiä: köyhempiä, rikkaampia, onnellisia, kärsineitä. On heteroita ja homoja. Musta, homoseksuaalinen nainen on ihmistyyppi, josta on vaiettu kauan. Kunnioitan suuresti Adichien kykyä nostaa rohkeasti esiin ne äänet, joita kirjallisuudessa ei usein kuule. Olen oppinut Adichielta paljon.
Palestiina: Susan Abulhawan Sininen välissä taivaan ja veden
Romaani palestiinalaissuvusta, naisista ja länsimaalaistuneen tytön kotiinpaluusta sekä väkivallasta ja siitä, mitä meille ei kerrota.
Näin kuvailin teosta postauksessani:
Niputan tämän kirjan samaan kategoriaan esimerkiksi Benmalekin Rakkaus vailla toivoa -romaanin ja Adichien Kotiinpalaajien kanssa. Länsi ja itä kohtaavat, joku muuttaa olosuhteiden pakosta pois mutta palaa juurilleen. Vastakkainasettelut näkyvät ihmissuhteissa, niiden mahdollisissa onnistumisissa ja seurauksissa. Vaikka tarina tietyllä tavalla tuntuikin tutulta, se ei haitannut. Pidän tämäntyylisistä kirjoista ja niiden sanomasta. Niissä on jotakin turvallista tavallisuutta, ja samalla ne väistämättä avartavat lukijan maailmankuvaa ja -tietoutta.
Kommentit
Lähetä kommentti