sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Potter-maraton: tästä se alkaa (lopuksi)

pottermaraton900px
https://lukujonossa.fi
En tälläkään kertaa saanut aikaiseksi osallistua klassikkohaasteeseen, niin mainio haaste kuin se onkin. Sen sijaan lapsuudenkirjainnostukseni ansiosta päätin ottaa osaan Potter-maratoniin, jota Harryn syntymäpäivän kunniaksi pitää Lukujonossa-blogi. 

Tarkoituksena on siis kahlata Potter-kirjallisuutta sen minkä vuorokaudessa ehtii. Minulla lukemista odottavat sarjan aloittava Harry Potter ja viisasten kivi sekä nelososa Liekehtivä pikari. Lisäksi olen lainannut sarjan suomentamisesta kertovan teoksen, jonka lukemista odotan erityisesti. Mukava on tietysti palata vuosikausien jälkeen Pottereihin ja katsoa, mitä tapahtuu.

Aloitan sunnuntaina klo 16.

Klo 18: Hahaa! Enpä olisi uskonut innostuvani Pottereista tähän tapaan. Rowlingin teksti osoittautui helppolukuisemmaksi kuin mitä muistinkaan, ja olen ahminut Viisasten kiveä jo yli puolivälin. Saa nähdä, riittääkö lukemista huomiseen saakka, jos jatkan samalla vauhdilla :D Lukiessa muutamat lauseet ovat herättäneet muistoja aiemmilta lukukerroilta, jolloin jotkut tietyt virkkeet, tapahtumat tai lausahdukset ovat hihityttäneet tai muuten kiinnostaneet. Täytyy palata Potter-muistoihin myöhemmin. Kahden tunnin jälkeen olen lukenut 180 sivua ja dipannut aivan liian monta sipsiä Ranch-dippikastikkeeseen. Viimein on mukava lukumaratonrauha ja maltan keskittyä vain lukemiseen :)

20.45 Voi, vähän harmittaa, ettei kirjastossa ollut saatavilla kaikkia Potter-kirjoja - olisi niin kätevä jatkaa ensimmäisestä osasta toiseen. Toisaalta Salaisuuksien kammio ei ole koskaan lukeutunut lemppareihini. Olen nyt lukenut Viisasten kiven kokonaan, ja pohdiskelen parhaillani, miten suuria sanoja Rowling kirjoittaa muun muassa elämän muuttumisesta, urhoollisuudesta, hyvyydestä ja pahuudesta. Olen pohtinut, itkenyt ja nauranut; viimeksi mainittua muun muassa kohtauksessa, jossa Dumbledore kertoo oksennuksen makuisesta Bertie Bottin joka maun rakeesta ja nostaa sitten suuhunsa korvavaikun makuisen. Tämä kuuluu lapsuudenaikaisiin hihityksenaiheuttajiin. Potterit innostavat edelleen enemmän kuin osasin aavistaa. Seuraavaksi Jaana Kapari-Jatan työn pariin. Sivuja luettuna 335.

22.25 Maraton on sujunut lukien ja muuta puuhaillen. Viime tunnit olen käyttänyt Kapari-Jatan suomennostyöstä kertovaan kirjaan. Sitä olen lukenut 81 sivua. Nyt tuntuu kuitenkin sopivalta hetkeltä siirtyä takaisin mielikuvitusmaailmaan ja aloittaa Harryn neljäs seikkailu. Jännittää jo, mitä mieltä Liekehtivästä pikarista olen. 

0.15 Liekehtivä pikari on imaissut mukaansa. Olen lukenut sitä nyt 126 sivua. Pian taitaa olla nukkumaanmenoaika. Tälle päivälle luettuja sivuja on kertynyt yhteensä 542. 

10.50 Tänä aamuna jatkoin maratoniani vartin yli yhdeksän, joten olen nyt lukenut puolisentoista tuntia. Olen lukenut Liekehtivää pikaria eteenpäin peräti 120 sivua, joten lukuvauhtini on melkoinen. Potterit tuntuvat loistavilta maratonkirjoilta monestakin syystä. Ensinnäkin ne herättävät nostalgiatunteita, jolloin on selvitettävä, miten tässä nyt kävikään tai missä tulee odottamani kohta; toisekseen Potter-miljöö on huikaisevan laadukas ja tarkka, yksityiskohtainen. Ja kuten Kapari-Jatta Pollomuhku ja Posityyhtynen -kirjassaan toteaa, Pottereiden hahmoissa on tunnistettavissa kaikille tuttuja henkilötyyppejä. Sitä paitsi juonenkäänteet ovat kiinnostavia ja kirjassa pääsee sekä hihittämään huumorille että nieleksimään kohtalokkaampien tapahtumien kohdalla. Alan ymmärtää, miksi moni pitää tästä sarjasta, ja odotan jo, että pääsen postaamaan kirjoista.  Sivuja luettuna 662.

13.45 Vielä pari tuntia jäljellä. Kolmivelhoturnajaiset ovat käynnissä, ja huomaan Pottereiden olevan kertomus paitsi hyvästä ja pahasta, myös yksinäisyydestä, julkisuudesta, kiusaamisesta ja ystävyydestä. Miten paljon kaikkea - pidän tästä syvemmästä sävystäkin. Harkitsen jopa lukevani Pottereita lisää maratonin jälkeen. Nyt luettuja sivuja on yhteensä 790.  

15.55 Huh. En enää jaksa :D Maraton on ollut aivan huippu, sain viimeinkin keskityttyä kunnolla lukemiseen, mikä on ollut ongelmana viimeisten parin maratonpäiväni aikana. Ahmin parin edellisen tunnin aika Liekehtivää pikaria oikein kunnolla, ja sain luettua sitä yhteensä sivulla 536. Koko maratonin aikana luin sivuja peräti 952, mikä jää vain hitusen tuhannesta. Mieli on virkeä, mutta ennen kuin palaan Potterin ratkaiseviin tapahtumiin, pidän kirjastoreissun verran taukoa lukemisesta. 

8 kommenttia:

  1. Ensimmäiset kirjat ovat tosiaan mukavan helppolukuisia! Minullekin kävi samoin tiettyjen kohtien kanssa, ne hihityttävät edelleen vuosien jälkeen :D "Me lähetetään sinulle Tylypahkan vessanpytty!"

    Tsemppiä maratoniin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, Potterit on siitä kiva kirjasarja, että lukija saa kasvaa ja kehittyä (ajattelevana ihmisenä ja lukijana) hahmojen mukana. Huomaan lukeneeni kirjaa alakouluikäisenä, koska ensimmäisen osan lempisitaatiksi jäänee Harryn "Yäääk peikonräkää!" :D

      Poista
    2. Tuosta minunkin sitaatista voi ehkä päätellä jotain missä iässä luin ne ekaa kertaa :'D

      Poista
    3. Hehe, joo! Mietin lukiessani, että Rowlingin huumori uppoaa aika hyvin lapsiin mutta tarjoaa kyllä vanhemmillekin lukijoille hymyilemisen aihetta.

      Poista
  2. Minä ehdin oman maratonini jo lopetella. :) Tsemppiä sinulle lukemiseen. Viisasten kivi on eräs suosikkiosiani sarjassa - tämän totesin taas tällä viikolla. Luin osan jo alkuviikolla, ja hyvä se on edelleen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Viisasten kiven parissa tosiaan viihtyy hyvin. Harppaus onkin melkoinen, kunhan seuraavaksi siirryn Liekehtivän pikarin pariin.

      Poista