Pirkko Saisio: Punainen erokirja

Pirkko Saisio: Punainen erokirja

WSOY 2000

298 s.

Pisteitä: 4/5

Olen vähän hämmästynyt. Aloitin Punaisen erokirjan joskus kauan sitten, mutta hylkäsin sen luotaantyöntävänä. Kun nyt viikonloppuna palasin teokseen uudestaan, en malttanut jättää sitä enää käsistään. Alku on suorastaan hurjan puhutteleva: heti saarelle rantautuessa on varottava käärmeitä. Heti ensimmäisillä sivuilla piilee uhka paratiisiin luikerreelleesta käärmeestä.

Finlandia-palkittu Punainen erokirja on ainakin osin omaelämäkerrallinen romaani ja trilogian viimeinen osa. Se on silti helppoa lukea sellaisenaan, kuvauksena nuoruudesta, rakkaudesta, identiteetistä ja taiteilijaksi kasvamisesta.

Saisio on oiva esimerkki suomalaisesta postmodernistisesta kirjailijasta. Tuttuun tapaan Punainen erokirja on fragmentaarinen, pirstaloitunut kokonaisuus, jossa kertojan muistelmat vaihtuvat ajatuksesta toiseen. Pinnalta Punainen erokirja on helppolukuista, houkuttelevan kutsuvaa, nopeasti silmäiltyä. Pinnan alta paljastuu monimerkityksellisyyttä, katkelmia, jotka lukijan on nivottava mielessään yhteen. Koheesio, tekstin yhtenäisyys, rakentuu lukijan tulkinnassa, kun on pääteltävä, miten mikäkin pirstaleinen muisto suhteutuu seuraavaan tai edelliseen. Mikä on johtanut kertojan tähän kerrontapisteeseen, kuinka kertojan ajatus kulkee? Punaisella erokirjalla voi havainnollistaa tajunnanvirtaa, sitä, miten asiat assioituvat toisiin ja saavat siirtymään seuraavaan ajatukseen.

Minulle romaanin vahvimpana teemana näyttäytyy kertoja-Saision homoseksuaalisuus. Nuoruutensa päivinä kertoja löytää oman seksuaalisen suuntautumisensa; pienissä piireissä jaetaan tietoa siitä, että on naisia, jotka rakastavat naisia. Kertoja rakastuu ja eroaa romaanin aikana kahdesti; vaikka Saision kuvaamat suhteet ovatkin naisten välisiä, ne kuvautuvat ihan tavallisina ihmissuhteina. 

Punainen erokirja havainnollistaa, millä tavalla ympäristö homoseksuaalisuuteen suhtautuu. Teoksessa kuvataan 70-lukua, mutta kaikki ei silti ole vielä muuttunut. Yhä edelleenkin vanhemmat torjuvat lapsiaan, jotka eivät täytä norminmukaisia oletuksia; Saision romaanissa vanhemmat ehdottavat eheyttävää lääkäriä. Oppilaitokset tai työpaikat eivät myöskään aina suhtaudu seksuaalisuuteen neutraalisti, kuten seuraava katkelma osoitta: 

Opettajat ovat havainneet ongelmia sekä hänen että Havvan naisen identiteetin muodostumisessa. Naisidentiteetin puuttuminen näkyy kummankin roolityössä. - Ahaa, hän sanoo haileasti. - Niinku milleen...että konkreettisesti. Että voiskohan sille tehdä jotain tai...

Osallistun teoksella Helmet-haasteeseen ja Suomi(ko) 100 -haasteeseen (vähemmistönä homot).

Toisaalla: Kirjava kammari, Morren maailma ja Tea with Anna Karenina