perjantai 25. maaliskuuta 2016

L.M.Montgomery: Anna opettajana

L.M.Montgomery: Anna opettajana
WSOY 2008 (1936)
Suom. Paula Herranen
277 s.
Pisteitä: 4/5
Tunnelma: Ah ja uh.
Olen joutunut Anna-pyörteeseen. En malta olla lukematta Annoja, vaikka kolmen luetun kirjan jälkeen alankin olla saanut jo melkoisen annoksen Montgomeryä. Olen höpsähtänyt Anna-faniksi, vaikka aiemmin olen hihitellyt huvittuneesti niille, jotka palvovat sarjakuvahahmoja, romaanihenkilöitä tai elokuvapersoonia. Nyt olen suunnitellut ystäväni kanssa annamaisia teekutsuja, lainannut pari Anna-tytöistä kertovaa kirjaa, pohtinut sekä Annan opettajuutta että omaa työtäni ja kirjoittanut oman Rakkain ja vielä rakkaampi Gilbert -kirjeen omalle Gilbertilleni. Onnituin jopa löytämään itselleni vaatteet, jotka muistuttavat kansikuvan vaatteita (kastanjanruskea neule, ruskea hame ja olkihattu, hih).Olen vähän hupsu, mutta se hymyilyttää minua. 

Anna opettajana ei kuulu monenkaan Anna-suosikkeihin. Muistan takerrelleeni kirjemuotoisuutta jo alakoulussa, kun luin Annoja ensimmäisen kerran.Harmittelin silloin, ja harmittelen edelleen, sitä, että Anna kasvaa aikuiseksi: olisin halunnut Annan tarinan pysyvän nuoruusvuosissa. Gilbertin ja Annan ero raastaa: heistä minä haluaisin kuulla, enkä enää kouluseikkailuista ja naapureista.

Toisaalta Anna opettajana on hyväntahtoinen Anna-kirja, jossa pureudutaan erilaisiin ihmisiin ja heidän tarinoihinsa. Pringle-suvun vihan voittaminen on tietysti klassinen tapaus, ja tavallaan se lohdutti nytkin, kun ajattelin omaa uraani opettajana: aina on niitä, joita ei voi miellyttää, mutta ehkä heidänkin luottamuksensa voi vielä joku päivä voittaa. Elizabeth on herttainen tyttö, niin kovin annamainen sukulaissielu. 

Minusta on edelleenkin hassua, että Rebecca Dew kuvataan pieneksi ja pyöreäksi. Muistan aina kuvitelleeni hänet marillamaiseksi, pitkäksi, laihaksi ja tiukaksi. En pysty muuttamaan tätä mielikuvaani. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti