Estelle Maskame: Heittäydy, jos uskallat

Estelle Maskame: Heittäydy, jos uskallat

Gummerus 2018 (2017)

Suom. Sirpa Parviainen

312 s.

Pisteitä: 2/5

Heittäydy, jos uskallat kertoo MacKenzien ja Jadenin tarinan. Kyse on kertomuksesta, jossa ei puhuta vain rakkaustarinasta vaan myös surusta, kuolemasta ja läheisten menettämisestä. Jaden ja tämän sisko Danielle ovat menettäneet vuosi sitten vanhempansa rajussa kolarissa, ja MacKenzie on lakannut pitämästä yhteyttä sisaruksiin, vaikka oli ihastunut Jadeniin ja ystävystynyt Danin kanssa. MacKenzie päättää kuitenkin voittaa ahdistuksensa ja lähestyä sekä Jadeniä että Dania. 

On ilahduttavaa, että Maskame käsittelee teoksessaan surua ja menettämistä. Romaanissa paljastuu, että Kenzien oman perheen tragedia on vaikuttanut siihen, miksi tyttö ei ole lähestynyt Hunterin sisaruksia. Maskame puhuu kirjassaan siitä, miten vaikea omaa ja toisten surua on kohdata. Teos esittelee sitä, miten ystävät kaikkoavat traagisissa tilanteissa mutta ei oikeastaan tuomitse pakenevia ystäviä. 

Tämä johtaa ajatukseni siihen, mistä en Maskamen romanissa pitänyt. MacKenzien käyttäytymistä on vaikea ymmärtää. Hän on kokenut oman surunsa mutta ei pysty silti hahmottamaan, millaista apua ja tukea ystävät tarvitsisivat huonona hetkenä. MacKenzien käytöstä selitetään kyllä, ja Maskame avaa perhetragedioita tarpeeksi syvällisesti, mutta päähenkilö jää silti etäiseksi ja hieman ärsyttäväksi hahmoksi. Hän tekee asioita, joita lukija ei aina pysty hyväksymään. Myös Halden, MacKenzien ystävä, käyttäytyy varsin omituisesti. 

Maskame on parhaimmillaan perhetragedioihin liittyvien surun kuvauksessa. Sen sijaan hahmojen käyttäytymistä ei selitetä tarpeeksi, eikä tiettyjä käyttäytymistapoja tuomita. Esimerkiksi Darren, MacKenzien ex-poikaystävä, stalkkaa entistä tyttöystäväänsä ihan selvästi, mutta hänet leimataan lähes tulkoon normaaliksi, ehkä vähän ärsyttäväksi hahmoksi. Populaarikulttuurissa on mielestäni esitetty jo aivan tarpeeksi monta stalkkaajahahmoa, ja minusta Maskamen olisi pitänyt tuoda paremmin esille se, että toisen seuraaminen ja ahdisteleminen ei ole tapa lähestyä ihastusta. Vaikka Darren ei esiinny kirjan aikana kovinkaan merkittävässä roolissa, olisin kaivannut muistutusta siitä, että stalkkauksesta ei aina selviä yksin ja omin voimin. 

Ihmissuhdekuvaukset paljastavat Heittäydy, jos uskallat -romaanissa sen, mikä chick lit -kirjallisuudessa on usein ongelmana: ihmissuhteita ei kuvata aina realistisesti. Maskamen teksti on kyllä sujuvaa ja dialogi hauskaa, ja myös ystävyyttä kuvataan oivaltavasti. Anteeksi antaminen tapahtuu kuitenkin aika helposti, eikä MacKenzie joudu juurikaan vastuuseen teoistaan. Myös teoksen loppuosan viimeiset juonenkäänteet tuntuvat turhilta, suorastaan raivostuttavilta - en olisi kaivannut uutta salaisuutta romaaniin. Sen sijaan MacKenzien oman perheen tragediaa olisi voinut käsitellä vielä laajemmin, sillä se jäi lopulta hieman puolitiehen.