perjantai 29. kesäkuuta 2018

Pride-viikon lukuvinkki: Välimatkoja

Nina LaCour: Välimatkoja
Karisto 2018 (2017)
Suom. Leena Ojalatva
Kansi: Samira Iravani / Sakari Tiikkaja
232 s.
Pisteitä: 5/5
Kaunis kansi ja kustantajan markkinointi yksinäisyyttä käsittelevästä kirjasta saivat minut epäröimättä varaamaan Nina LaCourin romaanin Välimatkoja kirjastosta. Vastikään suomeksi julkaistu teos kertoo Marinista, joka on menettänyt isoisänsä ja paennut muita läheisiä ihmisiään. Hyvälle ystävälleen Mabelille hän ei ole vastannut kuukausiin. Tarina lähtee liikkeelle hetkestä, jolloin Marinin ja Mabelin on jälleen aika kohdata, mutta olennainen osa teoksen rakennetta ovat myös takaumat edelliseen kesään ja sen tapahtumiin. 

Välimatkoja käsittelee ihmissuhteita, niiden läheisyyttä ja niistä etäytymistä. Isoisän kuolema ja sen myötä paljastuneet asiat ovat olleet Marinille niin kova kolaus, ettei hän ole pystynyt lähestymään ystäväänsä. Surutyö on kesken, ja se heijastelee koko romaanista: Marin ei ole pystynyt sulautumaan osaksi opiskelijajoukkoa vaan viettää arkeaan suhteellisen eristäytyneenä. LaCour käsitteleekin taitavasti sitä, miten hiljaiseksi suru voi vetää, jos ihmisellä ei ole tarpeeksi keinoja käsitellä vaikeita tapahtumia. Niin Marin kuin tämän isoisäkin ovat kohdanneet elämässään tragedioita, joista he eivät ole pystyneet avautumaan. 

LaCourin kerronta on herkkää ja kaunista, ja varsinkin loppua kohden romaani korostaa oivaltamista ja omien tunteiden hyväksymistä. Marinin ja Mabelin kohtaamista LaCour kuvaa hienovaraisen eleettömästi: tyhjä opiskelija-asuntola ja lumimyrsky sopivat hienosti miljööksi kohtaamiseen, johon liittyy vain kahden tytön menneisyys, ystävyys ja sen muutokset. 

LaCourin teos sopii myös Pride-lukuviikolle, sillä päähenkilö identifioituu lesboksi. Romaanissa käsitellään aiempaa romanssia mutta keskiöön Marinin seksuaalisuus ei nouse. Se on mielestäni hyvä: lbtqi-ihmisistä voidaan kertoa tarinoita ilman, että aina on kyse identiteettikertomuksesta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti