Lukemista on kiva inspiroida haasteilla, ja lukumaullekin tekee hyvää, että pakottautuu kokeilemaan erilaisia asioita. Osallistuin viime vuona Kirjan vuoden haasteeseen. Monta kohtaa sain viivattua yli, muutama jäi lukematta. Paineita en halunnut ottaa - pakottautuminen tekee hyvää välillä mutta ei saa olla ainoa motivointikeino. Kooste tulee, kunhan kiireiltäni ehdin: olen taas palaamassa joululoman jälkeen työelämään ja jatkan äidinkielen opetusta suvivirteen asti. On kyllä myönnettävä, että vaikkei lukukausi vielä ole alkanutkaan, haaveilen jo tuosta lomanaloittajaislaulusta. Haluan töihin, mutta haluaisin olla taas opiskelija. Aloitetaan tämä vuosi kuitenkin sillä, mitä viime vuosi toi mukanaan.
Uusi Helmet-lukuhaaste toimii viimevuotiseen tapaan. Muutama listan 50 kohdasta on tuttuja viime vuoden haasteesta, mutta oikeastaan hyvä niin: omalta osaltani kirjastonhoitajan suositus jäi saamatta. Pitää aktivoitua tänä vuonna! Minut kiinnostavat erityisesti kohdat 13 (kirjan nimi on kysymys; olen kai hieman kiinnostunut siitä, millä kielellisillä keinoilla kirjojen nimiä rakennetaan), 16 (entuudestaan tuntematon kirja), 39 (Nobel-voittajan teos; tekee hyvää minulle) ja 46 (alle 18-vuotiaan suosittelema kirja; tämä on helppo, koska koulumme kirjavinkkarit ovat antaneet jo huisisti hyviä ehdotuksia, ja tärkeä, koska äikänopen pitää pysyä jollakin tavalla kiinni siinä, mikä nuoria saattaisi kiinnostaa).
Kohta 19 (päähenkilö on unelmatyössäsi) huvittaa. Kohta 29 herättää inhon väristyksiä: olen jotenkin aina inhonnut kahden henkilön kirjoittamia kirjoja, vaikka viime vuonna yhden luinkin. Kohta 27 (afrikkalaisen kirjoittama kirja) jopa närkästyttää: aivan kuin Afrikan voisi niputtaa yhdeksi kulttuurialueeksi. No, tarkoitusperät ovat hyviä, ja Chimamanda Ngozi Adichieta lukuun ottamatta suuren mantereen kirjallisuus on jäänyt vieraammaksi.
Pikkuhiljaa lähden haastetta täyttelemään. Katsotaan, mitä vastaan tulee tänä vuonna.
Uusi Helmet-lukuhaaste toimii viimevuotiseen tapaan. Muutama listan 50 kohdasta on tuttuja viime vuoden haasteesta, mutta oikeastaan hyvä niin: omalta osaltani kirjastonhoitajan suositus jäi saamatta. Pitää aktivoitua tänä vuonna! Minut kiinnostavat erityisesti kohdat 13 (kirjan nimi on kysymys; olen kai hieman kiinnostunut siitä, millä kielellisillä keinoilla kirjojen nimiä rakennetaan), 16 (entuudestaan tuntematon kirja), 39 (Nobel-voittajan teos; tekee hyvää minulle) ja 46 (alle 18-vuotiaan suosittelema kirja; tämä on helppo, koska koulumme kirjavinkkarit ovat antaneet jo huisisti hyviä ehdotuksia, ja tärkeä, koska äikänopen pitää pysyä jollakin tavalla kiinni siinä, mikä nuoria saattaisi kiinnostaa).
Kohta 19 (päähenkilö on unelmatyössäsi) huvittaa. Kohta 29 herättää inhon väristyksiä: olen jotenkin aina inhonnut kahden henkilön kirjoittamia kirjoja, vaikka viime vuonna yhden luinkin. Kohta 27 (afrikkalaisen kirjoittama kirja) jopa närkästyttää: aivan kuin Afrikan voisi niputtaa yhdeksi kulttuurialueeksi. No, tarkoitusperät ovat hyviä, ja Chimamanda Ngozi Adichieta lukuun ottamatta suuren mantereen kirjallisuus on jäänyt vieraammaksi.
Pikkuhiljaa lähden haastetta täyttelemään. Katsotaan, mitä vastaan tulee tänä vuonna.
Kommentit
Lähetä kommentti