tiistai 26. tammikuuta 2016

Viiden kirjan haaste

Sain Sheferijm - Ajatuksia kirjoista! -blogista viiden kirjan haasteen. Kiitos siitä! Olen huono valitsemaan monesta: tässä tekstiä luonnostellessani jo huomaan, että jokaiseen kohtaan voisi mainita useitakin teoksia. Otan vähän omia vapauksia...kiinnostavia, kivoja ja keskeneräisiäkin kirjoja on niin monta.

Kirja, jota luen parhaillaan: Jojo Moyesin Kerro minulle jotain hyvää. Tämä valikoitui sairaslomaviikkomaratonini lukemistoksi, koska olen kyllästynyt lukemaan genrejä laidasta laitaan vain sen takia, että genrejä käsitellään kasien äikän tunneilla. Nyt halusin lukea jotakin, mitä en ole valinnut kirjastosta työni vuoksi. Söpöä, helppoa, välillä vaivaannuttavaa, mutta toisaalta tällainen romanttinen höpötys sopii elämääni juuri nyt täydellisesti. Oikeassa elämässänikin on taas ihanasti vaaleanpunaisia unelmia, kiinnostusta ja aitoa välittämistä. Kerro minulle jotain hyvää sopii siihen.

Kirja, josta pidin lapsena: Ensimmäisenä tulee mieleeni Marian pieni aasi, jota opettajani luki meille ääneen ekaluokalla. Yritin etsiä sitä käsiini viime vuoden haasteeseen, mutten sitten vaivautunut kyselemään kirjastojen varastoista. Nyt kyllä tekisi mieli saada tuo teos käsiini, sillä haluan tietää, miksi olen lapsena hurmaantunut tuosta uskonnollisesta tarinasta. Noin viidesluokkalaisena nautin heppakirjoista ja Maria Eräsen Kastanjan ratsumajatalo -sarjasta (tähänkin on palattava). Kirjoitin niistä kymmenittäin omia versioitakin. Myös Annat, Runotytöt ja monet muut voisi mainita.

Kirja, joka jäi kesken: Noloa myöntää, mutta opintojeni lukupiirissä en koskaan saanut luetuksi loppuun Sillanpään Nuorena nukkunutta. Se on joskus luettava, koen tämän suorastaan häpeälliseksi. Sen sijaan toista lukupiirissä kesken jäänyttä teosta en kaipaa: Arvid Järnefeltin Isänmaa ei saa minulta sympatiaa. Vapaa-ajallani jätän kirjoja jatkuvasti kesken: haluan lukea sitä, mikä kiinnostaa ja innostaa minua. En pelkää kirjojen kesken jättämistä, koska voihan niihin palata uudestaan sitten, kun sopivampi hetki löytyy. Usein niin ei kylläkään käy...mutta onneksi kirjoja riittää!

Kirja, joka teki vaikutuksen: Abulhawan Jeninin aamut on yksi vaikuttavimmista teoksista, joita olen lukenut. Samaan kategoriaan kuuluu Benmalekin Rakkaus vailla toivoa. Molemmat ovat raakoja ja julmia, ja ne vaikuttavat siksi, että ne kuvaavat maailmaa, johon ei tekisi oikeastaan edes mieli tutustua. Tutustuminen kuitenkin avartaa.

Kirja, johon palaan uudelleen: Vähän noloa tunnustaa, mutta nuorempana luin useaan otteeseen Nora Robertsin Tanssiaskelin. Pidin sitä silloin hyvänä ja ihanana kirjana. Luen harvoin kirjoja uudestaan, mutta viime vuoden suosikeistani haluan palata sekä Meriromaaniin että Pahaan puuskaan. Myös muut viime vuoden suosikit voisi laittaa uudelleen luettavien pinoon.

En ole ollenkaan perillä siitä, kenelle haaste on jo kulkeutunut, mutta linkkaan tähän nyt seuraavat blogit. Vastailkaa, jos huvittaa!

Aina joku kesken
Ainakin 52 kirjaa
Kirjahilla
Opus eka
Iltatähden syttyessä 

6 kommenttia:

  1. Kiitos haasteesta! Vastailen, kun on rauhallisempi hetki. Nappaan lukuvinkin noista sinuun vaikutuksen tehneistä kirjoista – ja vakuutun entisestään siitä, että Meriromaani olisi syytä lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannustan kyllä lukemaan sekä Abulhawaa että tuntemattomampaa Benmalekia. Ja Meriromaani on lukemisen arvoinen 😊 Ei paineita haasteeseen vastaamisesta!

      Poista
  2. Ohoh, pikkutyttöminuun vaikutti kovasti tuo Marian pieni aasi, ja luulisin sen löytyvän jostain (joko "muistojen arkusta" eli epämääräisistä kellarilaatikoista tai äitini luota). Jos löydän sen, en tiedä uskallanko lukea... Eläydyin niin kovin aasin osaan tuolloin viisi-kuusivuotiaana :) Abulhawan ja Benmalekin koitan painaa mieleeni, vaikka lukupino huojuu korkeuksissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, että joku muukin tuntee Marian pienen aasin! Sain kirjan juuri luettua, ja aasi oli sympaattinen näin aikuisenkin näkökulmasta. Varsinkin alku oli koskettava.

      Poista
  3. Järnefeltin Isänmaa odottaa hyllyssäni lukuvuoroa, Jeninin aamuja taisin katsella tässä taannoin kirpparilla, tuntuu jotenkin tutulta nimeltä. Marian pikku aasi on nimenä tuttu kirja, mutta en muista, olenko sitä lukenut. Kiitos, kun vastailit. Oli hauska lukea ajatuksiasi, vaikka taidamme olla aika erilaisia lukijoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erilaisuus kunniaan! Sekin hyvä puoli bloggaamisessa on, että tulee muiden kehujen pohjalta harkinneeksi, josko sittenkin lukisi jotakin, minkä on jo kerran hylännyt. Hyvä vain, että erilaiset lukumaut tulevat esille.

      Poista