Lyhäreistä on tullut tänä keväänä minulle ennemmin tapa kuin poikkeus. Blogattavien pino on kasvanut kasvamistaan, ja muutamien teosten arvioimista olen lykännyt viikosta toiseen. Tässä kootusti ne kirjat, joita en ole vielä ehtinyt blogissani esitellä (ja jotka viimein haluaisin palauttaa kirjastoon).
Maija ja Anssi Hurme: Varjostajat
S&S 2018, 36 s.
Lasstenkirja surusta. Minäkertojan huoneeseen on piiloutunut joku, jonka läsnäolon minäkertoja tuntee. Lukijalle paljastuu, että minäkertoja ikävöi äitiään, joka ei enää palaa, ja tämän isä puolisoaan. Varjostajat alkavat ottaa tilaa kummankin elämästä. Kauniisti kuvitettu Varjostajat tuo mieleen Petja Lähteen Surunsyömän, jossa Hurmeiden kirjan tapaan vaati, että isän ja lapsen on kohdattava sekä toisensa että surunsa.
Alan Bradley: Nokisen tomumajan arvoitus
Bazar 2016, 428 s.
Suom. Maija Heikinheimo
Flavia de Luce -sarjan seitsemäs osa, jossa Flavia lähtee sisäoppilaitokseen. Kun tyttöjen niskaan putoaa luuranko, alkaa koulussa paljastua salaisuuksien vyyhti. Uusi ympäristö tuo lisämausteensa ja uutuudenviehätyksensä romaaniin. Teos on edellistä osaa uskottavampi, ja loppuratkaisu oli kiinnostava.
Apila Pepita: Mossdash
Suomalaisen sarjakuvataiteilija Apila Pepitan englanninkielinen sarjakuvateos, joka käsittelee sukupuolen moninaisuutta ja prostituutiota. Mossdash antaa kasvot henkilölle, joka elättää itsensä seksillä. Päähenkilön on vaikea löytää luotettuja ihmisiä, mutta Petran kanssa hänellä on samanlainen elämänkohtalo. Kauniisti ja kantaaottavasti piirretty Mossdash on feministinen teos, jota suosittelen luettavaksi.
Niina Junttila: Kaiken keskellä yksin
Tammi 2018, 224 s.
Aikuisten yksinäisyyttä käsittelevä tietokirja, joka pohjautuu useisiin yksinäisyystutkimuksiin. Niistä poimitut aineistonäytteet - siis ihmisten kokemukset omasta yksinäisyydestään - ovat liikuttavaa ja itkettävää luettavaa keväänä, jolloin olen itsekin kaivannut elämääni lisää tukiverkkoja. Junttila nostaa keskusteluun monia tärkeitä asioita, mutta mielestäni yksinäisyyttä olisi pitänyt käsitellä laajemmin yhteiskunnallisten rakenteiden aiheuttamana ongelmana. Nyt vastuu toipumisesta sysätään yksinäiselle itselleen - näin voi muuttaa ajattelutapaasi ym. Lisäksi teoksen kielessä riittää huollettavaa, sillä pitkät, monimääritteiset virkkeet iskivät äidinkielenopettajan silmään.
Jenni Holma, Veera Järvenpää & Kaisu Tervonen: Näkymätön sukupuoli. Ei-binäärisiä ihmisiä
Into 2018
174 s.
Sarjakuvista ja henkilökuvista koostuva tietokirja, jossa ääni ja tila annetaan muunsukupuolisille, ei-binäärisille ihmisille, joille kaksijakoinen sukupuolijärjestys ei anna tarpeeksi tilaa. Teos on upea kannanotto ja toisaalta varmasti myös vertaistuki niille ihmisille, joista Näkymätön sukupuoli kertoo. Henkilökuvat valottavat sitä, miten vaikeaa ei-binäärisenä on elää yhteiskunnassamme. Teos koskettaa ja pakottaa ajattelemaan, miten voisi omassa arjessaan huomioida sukupuolen moninaisuuden paremmin. Kiitos!
Maija ja Anssi Hurme: Varjostajat
S&S 2018, 36 s.
Lasstenkirja surusta. Minäkertojan huoneeseen on piiloutunut joku, jonka läsnäolon minäkertoja tuntee. Lukijalle paljastuu, että minäkertoja ikävöi äitiään, joka ei enää palaa, ja tämän isä puolisoaan. Varjostajat alkavat ottaa tilaa kummankin elämästä. Kauniisti kuvitettu Varjostajat tuo mieleen Petja Lähteen Surunsyömän, jossa Hurmeiden kirjan tapaan vaati, että isän ja lapsen on kohdattava sekä toisensa että surunsa.
Alan Bradley: Nokisen tomumajan arvoitus
Bazar 2016, 428 s.
Suom. Maija Heikinheimo
Flavia de Luce -sarjan seitsemäs osa, jossa Flavia lähtee sisäoppilaitokseen. Kun tyttöjen niskaan putoaa luuranko, alkaa koulussa paljastua salaisuuksien vyyhti. Uusi ympäristö tuo lisämausteensa ja uutuudenviehätyksensä romaaniin. Teos on edellistä osaa uskottavampi, ja loppuratkaisu oli kiinnostava.
Apila Pepita: Mossdash
Suomalaisen sarjakuvataiteilija Apila Pepitan englanninkielinen sarjakuvateos, joka käsittelee sukupuolen moninaisuutta ja prostituutiota. Mossdash antaa kasvot henkilölle, joka elättää itsensä seksillä. Päähenkilön on vaikea löytää luotettuja ihmisiä, mutta Petran kanssa hänellä on samanlainen elämänkohtalo. Kauniisti ja kantaaottavasti piirretty Mossdash on feministinen teos, jota suosittelen luettavaksi.
Niina Junttila: Kaiken keskellä yksin
Tammi 2018, 224 s.
Aikuisten yksinäisyyttä käsittelevä tietokirja, joka pohjautuu useisiin yksinäisyystutkimuksiin. Niistä poimitut aineistonäytteet - siis ihmisten kokemukset omasta yksinäisyydestään - ovat liikuttavaa ja itkettävää luettavaa keväänä, jolloin olen itsekin kaivannut elämääni lisää tukiverkkoja. Junttila nostaa keskusteluun monia tärkeitä asioita, mutta mielestäni yksinäisyyttä olisi pitänyt käsitellä laajemmin yhteiskunnallisten rakenteiden aiheuttamana ongelmana. Nyt vastuu toipumisesta sysätään yksinäiselle itselleen - näin voi muuttaa ajattelutapaasi ym. Lisäksi teoksen kielessä riittää huollettavaa, sillä pitkät, monimääritteiset virkkeet iskivät äidinkielenopettajan silmään.
Jenni Holma, Veera Järvenpää & Kaisu Tervonen: Näkymätön sukupuoli. Ei-binäärisiä ihmisiä
Into 2018
174 s.
Sarjakuvista ja henkilökuvista koostuva tietokirja, jossa ääni ja tila annetaan muunsukupuolisille, ei-binäärisille ihmisille, joille kaksijakoinen sukupuolijärjestys ei anna tarpeeksi tilaa. Teos on upea kannanotto ja toisaalta varmasti myös vertaistuki niille ihmisille, joista Näkymätön sukupuoli kertoo. Henkilökuvat valottavat sitä, miten vaikeaa ei-binäärisenä on elää yhteiskunnassamme. Teos koskettaa ja pakottaa ajattelemaan, miten voisi omassa arjessaan huomioida sukupuolen moninaisuuden paremmin. Kiitos!
Kommentit
Lähetä kommentti