 |
Kirsi Pehkonen: Jylhäsalmella salamoi
Karisto 2018
197 s.
Kansi: Petri Jauhiainen & Sanna Nyqvist
Pisteitä: 3/5
|
Yksi tämän kevään kesäkirjoista, jota olen odottanut jo jonkin aikaa, on Kirsi Pehkosen Jylhäsalmella salamoi. Se on toinen osa Pehkosen maalaisromanttista Jylhäsalmi-sarjaa, jonka pienessä savolaisessa maalaiskylässä vietetään ihania kesäpäiviä.
Tässä toisessa osassa päähenkilö vaihtuu: tällä kertaa seurataan Annaa, joka on muuttamassa poikaystävänsä kanssa maaseudun rauhaan. Haapa-ahon piha (huomaa piha merkityksessä talo ja sen tilukset) puineen, marjapensaineen ja maaseudun rauhoineen on idyllinen kohde rauhoittumiseen, ja lukija pääseekin nautiskelemaan suomalaisesta luonnosta. Pelkkää kuvausta Jylhäsalmella salamoi ei kuitenkaan ole, sillä Tomin matkasuunnittelmissa on parantamisen varaa, ja naapurin Vili taas aiheuttaa Annalle päänvaivaa epämääräisellä käyttäytymisellään.
Vaikka Jylhäsalmella salamoi on eittämättä jokseenkin ennalta-arvattava, on sen leppeää, romanttista tunnelmaa ihana seurata. Pehkosen kerronta on sujuvaa ja kevyttä, ja aurinkoinen suomalainen kesätunnelma välittyy teoksesta hienosti. Vain muutamat yksityiskohdat jäävät kaihertamaan: ulkomaalaisten luuleminen rikollisiksi ei ilahduta feminististä lukijaa, ja lopun mustasukkaisuusdraamakin tuntuu vain genren sanelemalta pakolliselta kohtaukselta. Teoksen lopusta olisinkin toivonut hieman hiotumpaa - siis esimerkiksi käänteitä, jotka eivät olisi niin ennalta-arvattavia - vaikka loppujen lopuksi teos jättääkin hymyilyttämään. Pehkonen luo laadukasta suomalaista kesäkirjallisuutta, johon kannattaa tarttua, jos maalaisromantiikka ja suomalaiset järvimaisemat viehättävät.
Toisaalla: Jonna iloitsi paluusta tuttuihin Jylhäsalmen maisemiin.
Osallistun teoksella Jatkumo-kirjasarjahaasteeseen.
Kommentit
Lähetä kommentti