Olen lukenut alkuvuonna hurjasti, mutta blogissa on näkynyt pääasiassa kaunokirjallisuutta. Nyt vuoron saa muutama tietokirja, johon tutustuin tammi-helmikuussa. Osa on ehdottomasti yleissivistykseen kuuluvia ja kannattaa laittaa mieleen, jos eivät vielä ole tuttuja!
Hannah Fry: Hello World - Kuinka selviytyä algoritmien aikakaudella (Bazar 2019, suom. Jaana Iso-Markku)
Sanoisin, että Fryn teos -ainakin sen aihe, algoritmit ja niiden valta - kuuluu moderniin yleissivistykseen. Hello World on yleistajuisesti ja sujuvasti kirjoitettu teos jossa algoritmien merkitystä lähestytäön havainnollistavien esimerkkien kautta. Piste lähtee siitä, että vaikka Fry viittaa useasti siihen, että algoritmit ovat usein rasisteja - suunnitteleehan niitä ennakkoluuloiset, rasistiset ihmiset - rasismia ei sanana taideta mainita kertaakaan. Myös viimeinen, taidetta käsittelevä osio jäi sisällöltään vähän irralliseksi ja tylsäksi. Kokonaisuutena kuitenkin todella hyvä, kaikkia koskevaa aihetta perkaava teos.
Tiina Huttu & Kirsi Heikkinen: Pää edellä. Näit tuet lapsesi aivojen kehitystä (WSOY 2017)
Tulevana vanhempana tämä oli ihan kiinnostavaa luettavaa. Varsinkin lapsen kielellisen kehityksen osio kiinnosti, samoin se, miten vanhempien aivot muuttuvat. Paikoin olisi ollut kiva saada tietää enemmän koeasetelmista, joissa esim. saatu selville, että sekä ihmis- että apinapojat ovat kiinnostuneempia autoista kuin tytöt. Vaikka joitakin sukupuolistereotypioita murretaan, paikoin kirja tuntui myös vahvistavan niitä.
Tiina Piilola: Kalevalan naiset (S&S 2019)
Kalevalan naiset on virkistävä, Kalevalaa feministisestä ja naiskeskeisestä näkökulmasta analysoiva ja tulkitseva teos, jossa Piilola analysoi Kalevalan naishahmoja feministisestä näkökulmasta. Piilola haastaa klassiset tulkinnat mm. Marjatan tarinasta pelkkänä kristinuskon symbolina ja Ainosta pelkästään ahdistuneena seksismin uhrina. Kirjoittaja referoi Kalevalan tarinoita oivasti, eikä lukijalta siten vaadita alkuteoksen (täyttä) tuntemusta, mutta paikoin selostusosiot käyvät raskaiksi varsinkin silloin, kun ne keskittyvät miesten tarinoihin. Pitkiin virkkeisiin ja muutamiin puhekielisiin kommentteihin kaipaisin editointia.
Maiju Ristkari, Nina Suni & Vesa Tyni: Sukupuolena ihminen (Tammi 2018)
Ristkarin, Sunin ja Tynin tietokirja Sukupuolena ihminen on erityisesti nuorille suunnattu teos sukupuolen moninaisuudesta, mutta se on aivan passelia luettavaa myös aikuislukijoille, varsinkin, jos käsitteistö on hukassa ja aihepiiri vieras. Kirja jakautuu kolmeen osaan, jossa ensimmäisessä määritellään keskeisiä käsitteitä, toisessa puhutaan transsukupuolisuuden ja sukupuolen korjaamisen historiasta ja kolmannessa pohditaan, mitä itse voi tehdä, jotta oma tai toisen sukupuoli tulisi paremmin kohdatuksi. Teoksen ehdoton ansio onkin toisaalta se, miten transsukupuolista nuorta ohjataan avun piirissä eteenpäin, ja hyvää on sekin, että läheisille annetaan vinkkejä siihen, miten sukupuolen moninaisuuteen ja sukupuolenkorjaukseen voi suhtautua. Transsukupuolisten omat kokemukset ja tarinat antavat äänen niille, joita teos oikeasti koskettaa. Intersektionaalisuuden kannalta olisi ollut mukava nähdä teoksessa myös rodullistettuja ihmisiä, vaikka heistä muutamalla sanalla mainitaankin. Muutoin teos tuntuu hyvin inklusiiviselta. Informaatiota on paljon, mutta se on jaoteltu hyvin ja esitetty yleistajuisesti. Vahva suositus!
Maiju Ristkari, Nina Suni & Vesa Tyni: Sukupuolena ihminen (Tammi 2018)
Ristkarin, Sunin ja Tynin tietokirja Sukupuolena ihminen on erityisesti nuorille suunnattu teos sukupuolen moninaisuudesta, mutta se on aivan passelia luettavaa myös aikuislukijoille, varsinkin, jos käsitteistö on hukassa ja aihepiiri vieras. Kirja jakautuu kolmeen osaan, jossa ensimmäisessä määritellään keskeisiä käsitteitä, toisessa puhutaan transsukupuolisuuden ja sukupuolen korjaamisen historiasta ja kolmannessa pohditaan, mitä itse voi tehdä, jotta oma tai toisen sukupuoli tulisi paremmin kohdatuksi. Teoksen ehdoton ansio onkin toisaalta se, miten transsukupuolista nuorta ohjataan avun piirissä eteenpäin, ja hyvää on sekin, että läheisille annetaan vinkkejä siihen, miten sukupuolen moninaisuuteen ja sukupuolenkorjaukseen voi suhtautua. Transsukupuolisten omat kokemukset ja tarinat antavat äänen niille, joita teos oikeasti koskettaa. Intersektionaalisuuden kannalta olisi ollut mukava nähdä teoksessa myös rodullistettuja ihmisiä, vaikka heistä muutamalla sanalla mainitaankin. Muutoin teos tuntuu hyvin inklusiiviselta. Informaatiota on paljon, mutta se on jaoteltu hyvin ja esitetty yleistajuisesti. Vahva suositus!
Timothy Snyder: Tyranniasta (Siltala 2017)
Fryn teoksen ohella myös Tyranniasta on teos, jota voi pitää modernina yleissivistykseen kuuluvana teoksena. Ytimekkäässä tietoteoksessaan Snyder esittelee, miten 1900-luvun alkupuolen fasismi ja nykypäivän poliittiset suuntaukset kietoutuvat yhteen. Ei tarvitse montaakaan esimerkkiä ymmärtääkseen, että yhtäläisyyksiä on pelottavan paljon: niin Trump Amerikassa kuin äärioikeistopuolueet ja heidän hiljaiset kannattajansa Euroopassa ovat syöksemässä maailman tilanteeseen, joka aikanaan johti muun muassa holokaustiin ja toiseen maailmansotaan. Vihapuheen ja disinformaation määrä on valtava. Tyranniasta antaa joitakin lyhytsanaisia ohjeita siihen, miten tilannetta voi helpottaa ja miten yksilö voi toimia, jottei tulisi tukeneeksi yksinvaltiutta ja fasismia.
Esko Valtaoja: Avaruudesta (Ursa 2019)
Tämä kirja on esineenä niin kaunis, että se sai minut lukemaan Valtaojaa ensikerran. Ja vaikutuksen Valtaoja kyllä teki! Avaruudesta, fysiikasta tai matenatiikasta tiedän tuskin mitään, mutta Valtaojan humoristinen ote ja taidokas kyky yleistajuistaa luonnontieteitä pitivät tämän lukijan otteessaan. Pidän siitä, että parhaimmillaan tietokirjat tutustuttavat aiheisiin, joista muuten tietää kovin vähän ja jotka eivät niin kiinnostakaan. Tämä kirja tosin sai pohtimaan, miksi en koskaan innostunut luonnontieteistä niin paljoa - kaikenlaista mielenkiintoista kun niiden avulla voi selvittää!
Mikä tietokirja on tehnyt suhun vaikutuksen viime aikoina?
Kommentit
Lähetä kommentti