Tiiliskiviuutuus perkaa Baskimaan konflikteja - Fernando Aramburun Äidinmaa

Fernando Aramburu: Äidinmaa
WSOY 2020 (2016)
Suom. Sari Selander
664 s.
Pisteitä: 4/5

Yksi tiiliskivi selätetty! Luen aika harvoin yli 500-sivuisia teoksia; kai olen niin diginatiivisukupolvea, etten malta keskittyä. Parhaimmillaan paksut kirjat ovat kuitenkin suurta nautintoa, josta ei tarvitse heti luopua, kun luettavaa ja eläydyttävää riittää. Tällaiseksi voisin luokitella Fernando Aramburun 664-sivuisen Äidinmaan.

Äidinmaa on romaani kahesta perheestä, jotka ovat katkaisseet välinsä poliittisen konfliktin takia. Bittori ja Miren olivat aiemmin läheisiä ystäviä, mutta sitten jälkimmäisen poika liittyi baskialueen itsenäisyyttä puolustavaan ETA:an, joka puolestaan liittyi Bittorin miehen murhaan. 

Äidinmaa liikkuu useammassa aikatasossa. Kerrontahetkellä Bittori on palannut kylään, jossa häntä ja hänen perhettään kartetaan, saadakseen vastauksia menneisyyden tapahtumiin. Useammin palataan kuitenkin menneisyyden tapahtumiin - molempien perheiden elämää kuvataan kaikkien perheenjäsenten näkökulmasta. Henkilökohtainen ja poliittinen kietoutuvat Aramburun romaanissa kiinnostavasti yhteen, ja useimmat henkilöt näyttäytyvät moniulotteisina, osin ristiriitaisinakin hahmoina. 

Pitkäksi romaaniksi Äidinmaa on taitavasti rytmitetty, ja sen luvut ovat sopivan mittaisia. Lukijan on kuitenkin toisinaan vaikea päästä selville siitä, missä aikatasossa tapahtumia kerrotaan. Näkökulmakin jää paikoin lukujen alussa epäselväksi. Sari Selanderin suomennos on ansiokas ja lopun baskinkielinen sanasto avaa vieraskielisiä ilmauksia. Ilmeisesti alkuperäisteokseenkin kuuluvat kauttaviivailmaukset ovat sen sijaan kömpelöitä ja erottuvat tyylillisesti muusta kertonnasta. 

Äidinmaa on kiinnostava katsaus Baskimaan historiaan ja konflikteihin ja niiden vaikutukseen yksilötasolla. Lukijana hyötyisi siitä, että tuntisi baskien historiaa ja asemaa tarkemmin. ETA:n terrori näyttäytyy teoksessa melko silmittömänä, mutta suomalaislukijalle jää ehkä helposti epäselväksi, miten Espanjan valtaväestö kohtelee Baskimaan asukkaita. 

Tuleeko mieleesi baskinkielistä tai muuten baskialueen kirjallisuutta (suomeksi käännettyä), johon kannattaisi tutustua? Suosittele!