Siirry pääsisältöön

30x30: 9.päivä (paluu menneeseen, osa 2)

Jos eilen otsikoin tekstini Paluuksi menneeseen, niin vähän samalta tuntuu nytkin. Tällä kertaa en tosin ole pakenemassa nuoruudenfantasiaan, enkä mihinkään muuhunkaan fantasiaan, vaikka sellaisen maailman olemassaolo tekisikin nyt hyvää. Lähinnä tuntuu siltä, että Potter-maailman ihanuudet ja salaperäisyydet ovat kadonneet ja jäljelle on jäänyt se hyytävä olotila, kun on juuri kuullut, että Voldemort tekee paluuta. 

Miksi Trump? 

Yhteiskunta on kohunnut tänään niin Nora Websterin 60-luvun lopun Irlannissa kuin 2010-luvun ilmielävässä ja täysin todellisessa maailmassa. Nora Websterin maailman sain tänään päätökseen - jo yli sata sivua luettuna tänään, ja seuraavaksi pakenen Potteriin - mutta todellisen maailman ratkaisuja on odoteltava hyvä tovi. 

Kummallista, miten tällä hetkellä tuntuu siltä, että elämme historiallisesti merkittäviä aikoja. Jos Trump toteuttaa puheensa, ihmiskunta syöksyy kymmeniä vuosia taaksepäin, palaa aikaan ennen kunnollisia ihmisoikeuksia. Entä mitkä ovat seuraukset muulle maailmalle? Alkaako koko maailma kannattaa aseellisia yhteenottoja? En halua tietää. 

Mieleen tulevat myös viimevuotiset Pariisin terrori-iskut. Muistan sen aamun hyvin. Oli ollut silloisen poikaystävän kanssa onnellista. Olimme lähdössä matkalle. Sitten avasimme television, ja kaikki kääntyi ympäri. Niin paljon kuolleita. Pariisissa. 

Vaikka heräsin tänä aamuna suudelmiin, mieleeni ovat jääneet erityisesti nämä sanat: Tässä on käymässä just niinku pelättiin. 

Kummallista, miten tällaisista epämiellyttävistä päivistä jää tarkkoja, tiheätunnelmaisia muistoja. 

Kommentit