Sivutiellä

Sadie Jones: Kotiinpaluu Otava 2016 (2008), Otavan kirjasto Suom. Marianna Kurtto 360 s. Pisteitä: 4/5 Tunnelma: Huh. Voimakas romaani.  "Oli tuskallista tuntea miten koko elämä alkoi pyöriä hänen sisällään yhdellä kertaa, ja surun ja vääryyden tunne oli hyvin voimakas. Lewis muisti miten äiti oli juossut portaita ylös; hänestä tuntui että äiti oli aina juossut, ollut aina hakemassa jotakin unohtamaansa ja huudellut samalla ihmisille ylä- tai alakertaan. Äitiin ei liittynyt minkäänlaista hyssyttelyä. Mutta hänen lähdettyään koko talo oli ollut sitä täynnä." Raskas tarina pojasta, joka menettää äitinsä eikä saa käsitellä suruaan, perheestä, jossa asioista vaietaan, ja kyläyhteisöstä, jossa kulisseja pidetään yllä.   Rikkinäiset: Kotiinpaluun tunnistaa Jonesiksi. Viime vuonna, ennen tätä esikoista suomennetun Ehkä rakkaus oli totta -romaanin tavoin Kotiinpaluu täyttyy kiinnostavista henkilöhahmoista. Sen keskushenkilöt, Lewis, äitipuoli Alice ja naapurintytt...

Ensimmäiseen blogivuoteeni on mahtunut huima määrä kirjoja ja lukuelämyksiä. Opin lukemaan tuoretta kirjallisuutta ja jatkoin vieraisiin kulttuureihin tutustumista. Olen poiminut matkan varrelta muutaman minulle erityisen tärkeän kirjan. Näihin kaikkiin liittyy paljon tunteita, ajatuksia ja muistoja. Petri Tamminen: Meriromaani Lukuvuoteni kohokohta! Petri Tammisen Meriromaani on tiivis, toteava ja tosi. Se on toteamus elämän arvokkuudesta ja vastoinkäymisten kohtaamisesta. Ihastuin romaaniin niin paljon, että hankin sen vastikään omaan kirjahyllyyni. Aion lukea sen ensi vuoden puolella uudestaan. Suosittelen lahjaksi, pohdittavaksi ja analysoitavaksi.  Kirsti Kuronen: Paha puuska   Meriromaanin lisäksi ostin Pahan puuskan . Se oli vaikuttava runo- ja tarinaelämys. Runoutta ja taidetta parhaimmillaan, ja olen ottanut tämän mukaan oppitunneillenikin. Postaukseni yhteydessä pohdin, miksi nuorilla on niin paha olla ja miksi emme huomaa sitä. Toukokuun alussa...

Sadie Jones: Ehkä rakkaus oli totta Otava 2015 (2014), Otavan kirjasto Suom. Marianna Kurtto Pisteitä: 5/5 Tunnelma: Oih. Ihastuttaa ja kirpaisee. "Kesäpäivät olivat pitkiä ja hienovireisesti tasapainotettuja, ikään kuin onni olisi ollut niin vahvaa ettei se olisi voinut heitä hylätä. Mutta onnea ehkä myös terävöitti tutkimaton aavistus jostakin piilotetusta: heidän pitkäaikasemman elämänsä pysyvimmistä haavoista, jotka odottivat kätköissään. Sunnuntait toivat rauhan. Kaupat olivat kiinni, kadut tyhjät."   Perheen särkemiä nuoria, piilotettuja tunteita, teatteri, ystävyys. Ja rakkaus. Tarina: On kirjoja, joihin ihastuu kielen takia. On kirjoja, joihin ihastuu, koska ne pakottavat ajattelemaan. On kirjoja, joihin ihastuu, koska ne herättävät muistoja. On Ehkä rakkaus oli totta , joka ihastuttaa tarinallisuutensa takia. Pitkästä aikaa oli ihana nauttia lukiessaan tarinasta, siitä, että sai kuulla siitä, mitä tapahtui, kenelle, miksi, miten kaikki päättyi. ...