Eino Leino: Seikkailijatar Karisto 1989 (1913) 134 s. Pisteitä: 3/5 Kuuntele: Maija Vilkkumaa - Satumaa-tango Itse hän oli oikeastaan vielä sielunsa sisimmältä paljon turmeltumattomampi kuin mitä hänen elämänsä muodot olivat. Hänellä oli vain halu leikkiä, leikkiä, leikkiä! Ja ennen kaikkea leikkiä miesten intohimoilla, joita hän oli jo aika taituri kiihottamaan." Pienoisromaani venäläisestä ylhäisnaisesta, joka hallitsee miehiä naisellisin avuin. Tunnen Eino Leinon ennen kaikkea hienona, taitavana runoilijana, ja vain sattumalta sain selville, että hän on kirjoittanut myös proosaa. Seikkalijattaren lopussa olevassa analyysissa tätä Leinon vähemmän tunnettua tuotantoa kerrotaan parjattaneen, ja kyseistä romaania pidetään massaproosaan hukkuvana. Minulle Seikkailijatar on erikoinen teos. Päätin esitellä sen naistenviikolla, koska keskiössä on omalla tavallaan vahva, ainakin poikkeuksellinen, naishahmo. Leinon romaani on kertomus Zaidasta, venäläisestä aatelin...