Sivutiellä

Ensimmäiseen blogivuoteeni on mahtunut huima määrä kirjoja ja lukuelämyksiä. Opin lukemaan tuoretta kirjallisuutta ja jatkoin vieraisiin kulttuureihin tutustumista. Olen poiminut matkan varrelta muutaman minulle erityisen tärkeän kirjan. Näihin kaikkiin liittyy paljon tunteita, ajatuksia ja muistoja. Petri Tamminen: Meriromaani Lukuvuoteni kohokohta! Petri Tammisen Meriromaani on tiivis, toteava ja tosi. Se on toteamus elämän arvokkuudesta ja vastoinkäymisten kohtaamisesta. Ihastuin romaaniin niin paljon, että hankin sen vastikään omaan kirjahyllyyni. Aion lukea sen ensi vuoden puolella uudestaan. Suosittelen lahjaksi, pohdittavaksi ja analysoitavaksi.  Kirsti Kuronen: Paha puuska   Meriromaanin lisäksi ostin Pahan puuskan . Se oli vaikuttava runo- ja tarinaelämys. Runoutta ja taidetta parhaimmillaan, ja olen ottanut tämän mukaan oppitunneillenikin. Postaukseni yhteydessä pohdin, miksi nuorilla on niin paha olla ja miksi emme huomaa sitä. Toukokuun alussa...

Lokakuu ei ollut lukukuukausi. Se oli töiden kuukausi: aineiden korjaamista, tuntien suunnittelua, palavereja, yhteydenpitoasioita, ryhmähengen kasvattamista, omien heikkouksien kohtaamista. Se oli myös ihastumisen kuukausi: tutustumista ja kahvilakäyntejä, romanttisia syyspäiväkävelyjä, viestittelyä yömyöhään, halauksia. Lukeminen ei viime kuussa tuntunut niin tärkeältä; oli tärkeämpää tarttua todelliseen elämään. Muutamia kirjoja kuitenkin luin. Siiri Enorannan Nukkuu lapsi viallinen oli minulla kahvilakirjana: join cokista, tarkkailin ihmisiä ja luin. Kirja oli herkkä ja kaunis, mutta ei näin jälkeenpäin herätä enää suuria tunteita. Rainbow Rowellin Eleanor & Park oli hurmaava nuortenkirja. Englanniksi lukeminen ei tuottanut vaikeuksia: sanasto ja aiheet olivat tarpeeksi tuttuja. Anja Snellmanin Antautuminen on henkilökohtainen teos paitsi kirjailijalle myös minulle. Samastuin moneen kohtaan ja poimin useita otteita muistiin. Herman Kochin Naapuri oli kaksijakoinen ko...

Laura Save: Paljain jaloin WSOY 2013 380 s. Pisteitä: 5/5 Tunnelma: Uhh. Raskas.   "En kestä ajatella, että ihmiset jäävät suremaan minua. Haluaisin pyyhkiä itseni heidän mielistään samana hetkenä, kun lakkaan olemasta. En kestä sitä, että Otso ikävöi minua ja luulee, että olen hylännyt hänet. En kestä sitäkään, että minun tuntemisestani, minun kanssa suhteeseen ryhtymisestä jää käteen kasa romahtaneita unelmia ja kamala ikävä. En halunnut enkä tarkoittanut sitä näin." Päiväkirjamerkintöihin perustuva romaani syövästä ja siitä, miten se vähä kerrallaan syö sairastunutta, perhettä, koko elämää. Tausta: Saveen romaani saa voimansa kirjailijan taustasta. Sen tietäen lukukokemus on lohduton: Save menehtyi ennen kuin sai tietää, että romaani julkaistaan. Henkilökohtaisuus vyöryy kirjasta esiin: Paljain jaloin tuntuu niin tarkalta, niin todelta. Sen totuudenmukaisuutta ei tekisi mieli uskoa, mutta Saveen tarina on aukoton. Tuntuu pahalta tietää, mitä odotettavissa o...