Sivutiellä

Petri Vartiainen: Isäasentoja Otava 2014 159 s. Pisteitä: 3/5 Tunnelma: Tosiaan! Totuuden jyviä. "Simo juoksi ovelle, huusi ”isi” ja puristautui jalkojeni ympärille. Silittelin hänen päätään ja kerroin, kuinka ikävä minulla oli ollut. Simo katso ylös ja sanoi, että hänelläkin oli.     Valahdin sillä hetkellä tyhjäksi kaikista turhista toiveista. Paitsi yhdenlaisesta elämästä. Tästä." Maratonkirja: Isäasentoja oli elokuisen lukumaratonini ensimmäinen kirja. Se tarttui mukaani kirjastosta, tykästyin sen iskeviin, yksinkertaisiin lauserakenteisiin ja ajattelin sitä välipalakirjaksi. Sellaiseksi helppolukuiseksi, hauskaksi petritammismaiseksi pikkuromaaniksi, joka voisi viihdyttää parin vakavammin otettavan välissä. Minä tietenkin erehdyin. Ei tämä ollut helppo eikä edes erityisen nopealukuinen. Vartiainen pohtii romaanissaan isyyttä, käyttää kieltä luovasti, toisinaan jopa runollisesti. Mitoiltaan pienikokoinen romaani käsittelee isyyttä niin yhdessä perh...

Lyhyt loppukatsaus elokuiseen lukumaratoniin : Valmistautuminen:  Odotin tätä päivää innolla. Olin matkoilla juuri ennen h-hetkeä ja odotin täpinöissäni, että pääsen tutkimaan kotikirjaston valikoimaani. Olin valmistautunut lukupäivään sairastaessani, koska kesäflunssa suorastaan pakotti lepäämään (eli lukemaan). Elämä kuitenkin heilautti minut hetkeksi pois paikoiltaan. Eräs puhelu toi lähelleni uusia tuulia, mahdollisia sellaisia. Haparoin kirjastossa hämmentyneenä käsiini joitakin kirjoja, jälkikäteen ajatellen en oikein muista kirjastoreissusta mitään. Vähän harmitti, että valikoimisfiilis peittyi muihin tunteisiin. Jääkaapissa olisi ollut kuohariakin (holitonta, tärkeä huomautus), mutta tyydyin irtokarkkeihin ja pakastepitsaan. Eihän lukumaratonin aikana ole tarkoitus kokkailla. Eikä tiskata. Jälkikäteen vitsailin sekä kavereilleni että äidilleni, että seuraava tempaus onkin Tiskausmaraton. No, ei yksi ihminen vuorokaudessa onneksi ihan niin montaa astiaa likaa. Luetu...

16.08: Maraton alkaa! 17.45: Valitsin ensimmäiseksi kirjaksi Petri Vartiaisen romaanin Isäasentoja . Silmäilin sitä kirjastossa ja mielsin sen hyväksi välipalakirjaksi, mutta halusin silti tarttua siihen heti. Kieli houkutteli, sen iskevä rytmi. Huomasin, että kyse ei ole mistään välipalakirjasta, vaan Vartiainen käsittelee isyyttä monipuolisesti: kertoja peilaa omia hyviä ja huonoja isäpuoliaan, suhteuttaa oman isyytensä kokemuksiin isistä ja isoisistä, ja pohditaanpa kirjassa isyyttä kirjallisuudessakin. Hyvä, kiinnostava, rytmikäs kirja, mutta lukuhurmos on vielä kaukana. Mielessä pyörivät tämän päivän uutiset . Mistä saan asunnon, minne muutan? Lähdenkö työelämään vuotta aiemmin kuin olin ajatellut? Luettuja sivuja 159. 20.30: Luin viime kuussa Rachel Joycen Harold Fryn odottamaton toivioretki -romaanin. Rinnakkaisteos, Miss Queenie Hennessyn rakkauslaulu , hyppäsi kirjastosta mukaani ja on edennyt nyt vauhdilla. En kehuisi keskittymistäni - olen aivan hämmentynyt siitä, e...