Sivutiellä

Ensimmäiseen blogivuoteeni on mahtunut huima määrä kirjoja ja lukuelämyksiä. Opin lukemaan tuoretta kirjallisuutta ja jatkoin vieraisiin kulttuureihin tutustumista. Olen poiminut matkan varrelta muutaman minulle erityisen tärkeän kirjan. Näihin kaikkiin liittyy paljon tunteita, ajatuksia ja muistoja. Petri Tamminen: Meriromaani Lukuvuoteni kohokohta! Petri Tammisen Meriromaani on tiivis, toteava ja tosi. Se on toteamus elämän arvokkuudesta ja vastoinkäymisten kohtaamisesta. Ihastuin romaaniin niin paljon, että hankin sen vastikään omaan kirjahyllyyni. Aion lukea sen ensi vuoden puolella uudestaan. Suosittelen lahjaksi, pohdittavaksi ja analysoitavaksi.  Kirsti Kuronen: Paha puuska   Meriromaanin lisäksi ostin Pahan puuskan . Se oli vaikuttava runo- ja tarinaelämys. Runoutta ja taidetta parhaimmillaan, ja olen ottanut tämän mukaan oppitunneillenikin. Postaukseni yhteydessä pohdin, miksi nuorilla on niin paha olla ja miksi emme huomaa sitä. Toukokuun alussa...

Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty Tammi 2014 (2013), Keltainen kirjasto Suom. Sari Karhulahti 437 s. Pisteitä: 5/5 Tunnelma: Aah. Avartava, monitasoinen. "Subhash oli vihainen itselleen, koska oli lähtenyt Udayanin mukaan. Koska joutui yhä todistelemaan, että pystyi samaan kuin velikin. Hän oli kyllästynyt sisimmässään kerta toisensa jälkeen heräävään pelkoon: hän pelkäsi, että hänen elämänsä päättyisi ja he lakkaisivat olemasta veljeksiä, jos hän vastustaisi Udayania." Intia, Yhdysvallat. Veljekset, politiikka, turvattomuus. Pakenemisia. Silmät: Parhaimmillaan kirjallisuus avaa silmät uusille asioille. Parhaimmillaan lukeminen avartaa maailmankuvaa, herättää ajattelemaan, opettaa uusia asioita vieraista kulttuureista ja auttaa ymmärtämään. Aiemmin tänä vuonna, Nura Farahin Aavikon tyttäriä lukiessani, kirjoitin, että viime vuosina olen nauttinut lukemisessa erityisesti siitä, miten hyvät romaanit tutustuttavat vieraisiin kulttuureihin, maihin ja elämäntapoih...