Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella sinkkuus merkityt tekstit.

Kerttu Aitola: Lisempää laiffii

Lisempää laiffii on l apsuusmuistokirja . Se ei missään nimessä kuulunut suosikkeiheni, mutta se on yksi niistä, jotka ovat jättäneet muiston lukemisesta. Olin noin 12, kun luin Aitolan esikoisromaanin. Olin junassa matkalla jonnekin, ja hämmennyin suorasukaisista seksikohtauksista. Muistan kääntyneeni ikkunanvieruspaikalla pieneksi keräksi ja rutistaneeni kirjaa itseäni vasten, ettei kukaan vain ikkunaheijastuksesta näkisi, millaista pornokirjaa luen. Vihkoon kirjoitetussa kirja-arvostelussa luki suurin piirtein niin, että kirja sisälsi liikaa alkoholia, seksiä ja bilettämistä. Kun nyt aikuisempana luin Aitolan romaania, en voinut kuin kauhistella, miten olen voinut lukea tällaista lapsena. On syitä, miksi osa kirjoista on lastenkirjoja ja osa nuorten aikuisten - tässä kirjassa paitsi ryypätään, myös ihmetellään klitorista ja imetään munaa. Ei siinä mitään, mutta Aitolan kieli on aika raflaavaa, ja voin vain kuvitella, että kyse on ollut ensimmäisistä eroottisista (kirjallis...

Milla Paloniemi: 112 osumaa. Sarjakuvataiteilijan päiväkirja

Jostain muistin tästä lukeneeni, ja onnekseni lapsuuden kotipaikkakuntani kirjasto on sellainen, että sieltä saa nekin uutuudet, joihin isommissa kaupungeissa saa jonottaa kuukausia. Paloniemen sarjakuvateostarttuikin mukaan uutuushyllystäni. 112 osumaa on henkilökohtainen avautuminen rakkauselämästä, jatkuvasta ihastumisesta ja miehistä. Se on tarina- ja episodikokoelma siitä, miten Milla toistuvasti ihastuu miehiin, joihin ei oikeastaan kannattaisi edes ihastua.  Paloniemi tarjoaa lukijalleen tuttuja tunteita: turhautumisen siitä, miten takertuu ihmiseen, joka kohtelee toisia kaltoin; ihanan tunteen siitä, kun saa (kuvittelee saavansa) viimein vastakaikua tunteisiinsa; epätoivon alhon, kun kiinnostava tyypistä ei kuulu tai tule yhtään mitään. Paloniemen kuvaamat tunteet ovat niin tuttuja, että jokaisen epätoivoisesti ihastuneen tai rakkautta (turhaan) havitelleen, on helppo samastua sarjakuvien tarinoihin. Parasta antia 112 osumassa on se, miten Paloniemi vaihtelee...

Henriikka Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä

Henriikka Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita Atena 2016 205 s. Pisteitä: 3/5 Tunnelma: Äh. Seksikeskeistä. Humoristinen, kärjistävä kokoelma sinkkuelämätekstejä. Kohellusta, kikatusta ja kaipuuta. Keskustelut: Olen ottanut tavakseni istua poikaystäväni luona lukemassa. Vietämme aamuja ja iltoja sohvalla, kumpikin lukien, mikä on ehkä parempaa kuin mitä osasin suhteelta toivoakaan. Ihan huippua on, kun voi lukea toiselle parhaita kohtia ääneen ja sitten keskustella niistä. Rönkkösen Mielikuvituspoikaystävä sopii mainiosti tähän, sillä ennen suhdettamme olimme molemmat kokeneet pitkiä sinkkuaikoja ja pohtineet pariutumisen vaikeutta tahoillamme. Suurin anti Rönkkösen teoksessa olikin se, että kärjistetyt ja alleviivaavat esimerkkikohtaukset saivat meidät päivittelemään seksikeskeisyyttä, stereotyyppistä sinkku- ja mieskuvaa ja sinkkuuden oikeasti masentavia puolia. Seksikeskeisyys: Mielikuvituspoikaystävässä kuvataan sinkkuuden eri vaih...