Sivutiellä

Ai mikä Blogistania? Ai mikä elokuu? Maailmani on kaaoksessa ja harrastukset unohtuneet. Tuntuu, että en ole ollut täällä blogimaailmassa vuosikausiin. Täällä ollaan kuitenkin. Parin viikon takaisista uutisista olen edelleen hämmentynyt, mutta hei: aloitin työt jo. Vähintään lokakuun puoleenväliin, ehkä jouluun saakka. Ehkä kevääseen, mistä sen tietää?  Viimeisen parin viikon aikana olen muun muassa matkustanut ulkomaille, etsinyt paniikissa verokorttia, saapunut takaisin kotiini viideksi päiväksi pakkaamaan, muuttamaan ja alivuokraamaan asuntoani, muuttanut täksi viikoksi vanhempieni luo, selannut kuumeisesti asuntoilmoituksia, löytänyt kaksion uudeksi väliaikaiskodiksi, valmistellut työtuntejani ihan silmittömästi (ja tietenkin suunnitelmat muuttuivat heti ensimmäisenä päivänä, kuten asiaan kuuluu)...Sähkösopimus ja kotivakuutus pitää hoitaa vielä kiireellisesti. Ei ihme, että blogille saati lukemiselle ei ole ollut aikaa. Tavallaan surettaa, että moni itselleni raka...

Rachel Joyce: Miss Queenie Hennessyn rakkauslaulu WSOY 2015 (2014) Suom. Hilkka Pekkanen 363 s. Pisteitä: 3/5 Tunnelma: Flip, flip. Sivut kääntyvät helposti. "Laskin haran käsistäni ja kerroin tavallisen tarinani. Puutarhani oli osoitus miehelle, jota en voinut saada omakseni. Se oli minun hyvitykseni kammottavasta erehdyksestä. Näytin nuorille naisille kivikkolammet joissa oli merivuokkoja ja pikkuruisia sinisiä simpukankuorista kaivertamiani kaloja. Näytin ajopuuhahmot ja merileväviirit ja värillisistä kivistä pujotellut kaulanauhat, jokaisessa kivessä meren poraama reikä. Näytin kukintonsa korkealle kohottaneet sinisarjat ja väinönputket (olen aina pitänyt korkeista kasveista), valkoiset sormustinkukat ja lempikukkani sinivaleunikot ja kurjenmiekat. Vuodenajat tulivat ja menivät; kasvit kuolivat ja ilmestyivät uudestaan esiin. Puutarhani joka ikisellä kolkalla oli oma tarinansa, sanoin. Puutarha muistutti minua siitä mitä olin oppinut tai jättänyt taakseni." N...

Petri Vartiainen: Isäasentoja Otava 2014 159 s. Pisteitä: 3/5 Tunnelma: Tosiaan! Totuuden jyviä. "Simo juoksi ovelle, huusi ”isi” ja puristautui jalkojeni ympärille. Silittelin hänen päätään ja kerroin, kuinka ikävä minulla oli ollut. Simo katso ylös ja sanoi, että hänelläkin oli.     Valahdin sillä hetkellä tyhjäksi kaikista turhista toiveista. Paitsi yhdenlaisesta elämästä. Tästä." Maratonkirja: Isäasentoja oli elokuisen lukumaratonini ensimmäinen kirja. Se tarttui mukaani kirjastosta, tykästyin sen iskeviin, yksinkertaisiin lauserakenteisiin ja ajattelin sitä välipalakirjaksi. Sellaiseksi helppolukuiseksi, hauskaksi petritammismaiseksi pikkuromaaniksi, joka voisi viihdyttää parin vakavammin otettavan välissä. Minä tietenkin erehdyin. Ei tämä ollut helppo eikä edes erityisen nopealukuinen. Vartiainen pohtii romaanissaan isyyttä, käyttää kieltä luovasti, toisinaan jopa runollisesti. Mitoiltaan pienikokoinen romaani käsittelee isyyttä niin yhdessä perh...