Siirry pääsisältöön

Kun lapsuuden lempparit eivät enää puhutelleetkaan

Instassa kiertää #yalukuhaaste2020, jonka ideana on lukea young adult -kirjoja ja yrittää saada bingorivi täytetyksi. Haaste on saanut minut lukemaan aiempaa enemmän nuortenkirjoja ja palaamaan muutamaan nuoruudenlemppariini. Harmi vain, että mikään seuraavista ei lopulta kolahtanut samalla tavalla kuin nuorempana.

Anu Jaantila: Jenkkivuosi

Sanna-sarjan eka osa Jenkkivuosi julkaistiin itse asiassa jo 1979, mutta muistelen lukeneeni nämä kertaalleen joskus varhaisteini-iässä. En enää muistanut kirjoista mitään! Nimensä mukaisesti teos kertoo Sannan vaihto-oppilasvuodesta Yhdysvalloissa. 

Odotin innolla, mutta rehellisesti sanoen ekan osan kerronta oli vähän kökköä ja selostavaa, ja toisinaan asiasta poikettiin toiseen niin, että kieli ei pysynyt vauhdissa mukana. Ilahduin eniten siitä, miten 70-luvun lopussa suomalaislukijoille esiteltiin amerikkalaisia juttuja - biljardia, avocadoja (c:llä totta kai!) Ja Valentinen päivää. 

Vaikka tämä eka osa ei nyt ollutkaan oma suosikkini, pitää silti lukea sarja loppuun, koska pitäähän Sannan ja Samin tarina saada selville. 😘

Ellinor Rafaelsen: Katja New Yorkissa

Ajattelin palata yhteen lapsuudessa lukemaani YA-sarjaan, norjalaisen Ellinor Rafaelsenin Katja-sarjaan. Odotin nokkelaa joskin hiukan ysäriä nuortenkirjaa, mutta päädyin lukemaan liian vauhdikasta, epäuskottavaa ja varsin epäfeminististä teosta.

Lyhyesti sanottuna kyse on siitä, että Katjan perhe muuttaa isän työn perässä New Yorkiin. Kotiin Norjaan jää ihana Oliver, ja siksi Katjaa harmittaa. Harmitus purkautuu sääntöjen rikkomisena, mikä taas vie Katjan vaarallisiin tilanteisiin. 

Katja New Yorkissa on rasistinen ja seksistinen teos. Mustista puhutaan lähinnä uhkana - seksuaalirikokset ovat mielikuva, joka Katjalle (perheineen) perheineen tulee mustista mieleen. "Valkoinen orjakauppa" ei sekään tunnu millään lailla validilta käsitteeltä, kun Rafaelson käsittelee seksiorjuutta: olennaista tuntuu olevan, että nuori valkoinen tyttö saattaa päätyä (mustien) miesten seksiorjaksi, vaikka taatusti jo tuolloin rodullistetuilla tytöillä on ollut suurempi riski joutua ihmiskaupan uhreiksi.

Jos rasismissa ei ole tarpeeksi, lisätään joukkoon slutshamingiä ja uhrin syyttämistä. Kun Katjan ilta New Yorkin yössä päättyy huonosti, tämän isä moittii Katjan vaatevalintaa, syyttää tätä siitä, että itse aiheutti ongelmansa olemalla typerä, ja toteaa vielä, että Katja ansaitsisi piiskauksen - siis väkivaltaa rangaistukseksi siitä, että muut kohtelivat häntä kaltoin!

Sen sijaan että käsittelisi vakavasti vakavia aiheita, seksismiä ja ihmiskauppaa, Rafaelsen on kirjoittanut parinsadan sivun moraalisaarnan nuorille tytöille: suurkaupungit ovat vaarallisia, ja jos rohkenet liikkua yksin, on oma vikasi, jos jotain sattuu. 

Eikä tämä kirjallisestikaan mikään tähti ollut. Juonta kuljetettiin haluttuun suuntaan kömpelösti ja nopeasti, päähenkilö oli kauhean naiivi ja lopussa vielä mies pelastaa  naisen. Kuinkas muutenkaan. 

Katri Manninen: Sikabileet

Mä mietin vuosikaudet, oliko eräs seksi/itsetyydytyskohtaus pelkkää teinifantasiaani vai oikeasti osa Katri Mannisen romaania. Sikabileet-kirjassa kohtausta ei ollut, mutta törmäsin siihen sitten Vauva-palstalla, kun googlasin Mannisen kirjoja (joku kauhisteli avointa seksikuvausta). En ollut siis kuvitellut! Luin Mannisen kirjoja joskus alakoulun viimeisinä vuosina, joten olin varmaan herkkänä lapsena järkyttynyt tuosta kohtauksesta. 

Sikabileet-lukukokemus vähän kärsi siitä, että odotin koko ajan, milloin joku jää housut kintuissa kiinni vessassa. Juoni olikin jotakuinkin seuraava: ystäväporukka viettää abivuotta, ja lukioon saapuu kuuma ruotsin sijainen. Siinä sitten biletetään ja haaveillaan ruotsin maikasta ja siitä, että pääsee ruotsin ylppärit läpi. 

Tämä kirja ei ollut niin räväkkä kuin luulin - rajuinta oli tyyliin se, että puhuttiin kaluista ja stondiksista. Siitä en pitänyt, että kirjassa kerrottiin raiskausvitsejä ja naurettiin, että koska miehet ovat kauheita, pitää alkaa lesboksi.  Myötähäpeää aiheutti myös seksin harrastaminen opettajan kanssa - varmaan tähän oli kirjoitettu joku teinifantasia, mutta oikeasti on tosi huolestuttavaa, jos opettaja menee oppilaansa kanssa sänkyyn. Romanssi kehittyi muutenkin liian nopeasti, ja alun sydänkohtausepisodikin ratkottiin lopuksi niin, että lukijalle jäi hyvä mieli.

Ehkä eniten ällötti se, että vaikka kirjassa kuvattiin seksiä, kukaan miehistä ei tehnyt elettäkään naisen orgasmin eteen. Viimeinen seksikohtaus "huipentuu" siihen, että nainen kävi "tavallista lähempänä täyttymystä". Jestas! Kaikilla seksikumppaneilla on oikeus tulla tyydytetyiksi, mutta tässä vain normalisoitiin sitä, että orgasmin voi yrittää feikata, kun mies ei ole edes yrittänyt räpeltää toiseen hyvää oloa. Nainen taas katsoo velvollisuudekseen lopettaa seksi siihen, kun mies laukeaa. Miten muinaista ja miten typerää!

Kommentit