Siirry pääsisältöön

Lukusuosituksia Pride-viikolle

Tällä viikolla vietetään Pride-viikkoa, ja myös kirjablogit ovat mukana sateenkaarevassa juhlassa. Tässä postauksessa esittelen joitakin HBLTQ+-kirjoja, joissa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöt pääsevät ääneen tai heidän tarinansa on olennainen osa teosta. Anna kommenttiosiossa omat vinkkisi!

Romaanit: 


Marja Björk: Poika  (transsukupuolisuus)
Pidin romaanissa erityisesti sen arkisuudesta. Samalla tavalla kuin Sirin Kolun nuortenkirjassa Kesän jälkeen kaikki on toisin, myös tässä romaanissa kuvataan niitä konkreettisia hetkiä, jolloin sukupuoli on läsnä ja väärä keho mutkistaa päähenkilön elämän. Toisaalta Poika osoittaa, miten tavallista elämää sukupuolivähemmistöön kuuluvakin viettää, jos siihen vain annetaan mahdollisuus. Vaikka Poika on ennen kaikkea kertomus sukupuolikokemuksesta ja sukupuolen olemuksesta - siitä, miten se on käsitetty ja siitä, miten käsitystä pitäisi oppia laajentamaan - se on myös kertomus kaikesta muusta, mitä Miron elämässä tapahtuu. Romaani kuvaa ihmissuhteita: isän traagista kuolemaa, ahdistunutta äitiä, veljesten välistä suhdetta ja ensimmäisiä rakkaussuhteita.


FEMINISTI: Hei, sinä siellä! Sinä laiska ja veltto hahmo. Tartu jo kirjaan.EPÄMUKAVUUSALUE: Mihin niistä? Ei huvita lukee.FEMINISTI: Stridsbergiin. Se värikäs siinä kätesi ulottuvilla. Se houkutteleva. Keltainen kirjasto! Naiskirjailija! Jipii!EPÄMUKAVUUSALUE: Aivan. Eikä kun ei. En tahdo lukea sitä. En ymmärrä sitä. FEMINISTI: Hei camoon! Mieti kaikkia sen hyviä puolia!EPÄMUKAVUUSALUE: Kuten? FEMINISTI: No vaikka feminismiä. Se kertoo feminististä. EPÄMUKAVUUSALUE: Jolla ei selvästikään ole kaikki kotona. Onko kaikki feministit tällaisia? Huumeita seksiä harhoja traagisia lapsuuskohtaloita. 
FEMINISTI: Älä pilkkaa. Kirjallisuudessa pitää käsitellä vaikeita asioita. Se on mahtavaa. Valerie on moniulotteinen hahmo.

Pirkko Saisio: Punainen erokirja (lesbous)
Punainen erokirja havainnollistaa, millä tavalla ympäristö homoseksuaalisuuteen suhtautuu. Teoksessa kuvataan 70-lukua, mutta kaikki ei silti ole vielä muuttunut. Yhä edelleenkin vanhemmat torjuvat lapsiaan, jotka eivät täytä norminmukaisia oletuksia; Saision romaanissa vanhemmat ehdottavat eheyttävää lääkäriä. 

Nuortenkirjallisuus:

Becky Albertalli: Minä, Simon, Homo Sapiens (homoseksuaalisuus)

Ihastuin kirjassa siihen, ettei Albertalli kuvaa homoutta teemana, joka väistämättä johtaisi negatiivisiin asioihin. Simonin sähköpostin lukenut poika uhkaa kyllä paljastaa Simonin homouden, mutta kaapista tulemisen tematiikka on joka tapauksessa läsnä Simonin elämässä. Loppujen lopuksi ympäristö suhtautuu homoseksuaalisuuteen myönteisesti: siitä ei tehdä sellaista numeroa, jota Simon ja Blue etukäteen pelkäävät. Seksuaalivähemmistöön kuuluvan nuoren epävarmuus ja pelot tuodaan kirjassa esille, mutta niitä ei kuvata mullistavan laajasti. Tämä on mielestäni sekä vahvuus että heikkous.
Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin (transsukupuolisuus)



Se on toiveikas, lohdullinen ja rakastava kirja. Sukupuoli on ollut niin perustavanlaatuinen käsite, jaottelukeino ja jäsentelytapa, että normeista poikkeaminen vaatii voimia. Vaikka Peetu on keskellä melkoista taistelua, Kolu kuvaa hänen elämänsä varsinkin toiveikkaaksi. On isä, joka tukee Peetua, ohjaa häntä lentämään ja elämään. On Aamu, rakastettu, joka on rinnalla vaikeinakin hetkinä. On olemassa myös veli ja äiti, jotka asettuvat omille paikoilleen hiljaa, asioita vähä kerrallaan hyväksyen. Tukiverkoston tärkeyttä ei voi olla korostamatta liikaa. Maailma, elämä ja lentokoneet kantavat, kun on ihmisiä, jotka auttavat ja rakastavat.
Elina Rouhiainen: Muistojenlukija (sukupuolen moninaisuus)
Muistojenlukija on myös identiteettiromaani. Moninaisine päähenkilöineen se kannustaa lukijaansa olemaan sellainen kuin oikeasti on. Shangri-Lassa, paikassa, jossa Dai, Nelu ja Bollywood asuvat, kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat. Niinpä kenellekään ei ilkuta, ja kaikista käytetään sitä pronominia, jonka henkilöt itse kokevat miellyttäväksi. Bollywood, genderqueer nuori, auttaa Kiurua ymmärtämään sukupuolien moninaisuutta.

Kommentit

  1. Itse pidin Kolun kirjasta huomattavasti paljon enemmän kuin Björkin. Vaikka Poikaan sopi sen käyttämä raaka ja rosoinen kieli, en kuitenkaan nauttinut sen lukemisesta. Kolun kirjassa oli enemmän ilmaa ja kauniita sanoja. Molemmat tarinat ovat tärkeitä ja tuntuvat aidoilta, mutta kirjana en Poikaan ihmeemmin ihastunut.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti