Sivutiellä-blogin 3-vuotissynttärit ja blogivuosi 2017

Sivutiellä-blogi täyttää tänään kolme vuotta. Vaikka kolme vuotta ei sinällään tunnu pitkältä ajalta, on elämäni ehtinyt muuttua melkoisesti siitä hetkestä, kun avasin Bloggerin ensimmäisen kerran. Opiskelijaidentiteetti on vaihtunut opettajaidentiteetiksi, olen kasvanut kandidaatista maisteriksi, muuttanut kolmesti ja vakiintunut parisuhteeseen, jossa kaikki on vallan mainiosti. Blogi on saanut yhä vahvemmin feministisen äänen, ja kirjallisuuden kautta olen opetellut niitä etuoikeuksia, jotka vaikuttavat yhteiskunnassamme, ja pyrkinyt kuuntelemaan sellaisia ääniä, joiden tarinoista minulla on opittavaa. Blogista on tullut myös tärkeä alusta kirjallisuuskeskusteluille - kiitos siis kaikille, jotka luette tekstejäni ja kommentoitte niitä. Kirjablogien yhteisöllisyys on ihana asia.

Millainen mennyt vuosi oli?

Vuonna 2017  elämässäni tapahtui, jälleen kerran, paljon: Huhtikuussa muutin poikaystäväni luo, ja toukokuussa valmistui yli satasivuinen maisterintutkielmani. Kesäkuussa sain maisterinpaperit ja pelkäsin työttömyyttä, mutta sitten onni potkaisi: sain sentään sivutoimisen työpaikan alalta, joka vastaa koulutustani. Aloitin syksyllä työt uudessa työpaikassa, kärsin työperäisestä stressistä ja sairastelin tavallista enemmän. Mielialani on pomppinut elämänmuutosten mukana, mutta näin vuodenvaihteessa kaikki näyttää taas valoisammalta.

Vuonna 2017 tein aikuisikäni lukuennätyksen ja luin peräti 123 kirjaa. Näistä teoksista

• 94 oli naisten kirjoittamia
• 77 oli kotimaisia 
• 34 oli lasten- ja nuortenkirjallisuutta
• 18 oli sarjakuvateoksia
• 5 esseekokoelmaa
• 9 tietoteokseksi luokiteltavaa
• 6 novellikokoelmaa
• 8 runoteosta
• 2 äänikirjaa

Kaiken kaikkiaan luin yhteensä 26 463 sivua (keskimäärin 215 sivua per kirja) - ja sitten ne, jotka kahlasin läpi kaikista kesken jättämistäni. Kuuntelin kaksi äänikirjaa. Naisten kirjoittama kirjallisuus on vahvasti edustettuna, ja kotimaiset dominoivat jossakin määrin käännettyä kirjallisuutta. Luin paljon lasten- ja nuortenkirjallisuutta, johon oli helppo tarttua silloin, kun minkään muun lukeminen ei tuntunut mahdolliselta. 

Feminismi on näkynyt blogissani yhä enemmän, ja tahdon kiittää vielä kerran kaikkia, jotka osallistuivat alkuvuodesta feministiseen lukuhaasteeseeni. 

Oman haasteeni lisäksi osallistuin myös muihin haasteisiin. Novellihaasteet 1 ja 2 ovat kannustaneet lukemaan novelleja, Ompun runohaaste kirvoitti minut varsinkin alkuvuodesta runojen äärelle, ja vanhoja tuttuja teoksia luin Lapsuudensuosikki- ja Uudelleen luettua -haasteisiin. Muuttoliikkeessä-haasteessa luettiin maahanmuuttoon ja siirtolaisuuteen liittyvää kirjallisuutta. Mielenterveysviikolla bloggasin muutamasta teoksesta, joissa käsitellään mielen sairauksia.

Mitä tuleva vuosi tuo?

Työt jatkuvat keväällä sivutoimisina, mikä tarkoittaa sitä, että aikaa lukemiselle on edelleen. Tänäkin vuonna aion osallistua Helmet-lukuhaasteeseen, minkä lisäksi olen ilmoittautunut pariin muuhunkin. Feministinen kirjallisuus kiinnostaa edelleen, ja hyllyni notkuvat luettavaa. Toisaalta kevään uutuudetkin kiinnostavat, ja palannen niihin toisessa postauksessa myöhemmin. Kaiken kaikkiaan tuntuu kutkuttavan ihanalta, että taas alkaa uusi kirjavuosi - tuskin maltan odottaa, millaisia lukukokemuksia ensi vuosi tuo tullessaan!