Loppuvuoden kiireessä kuukausikoosteet unohtuivat, mutta tammikuu oli niin mainio lukukuukausi, että on vielä pakko palata mahtaviin elämyksiini. Vuosi 2018 alkoi 11 kirjalla: luin siis paljon. Olen iloinen siitä, että mukana on muutama rodullistetun naisen kirjoittama teos, ja siitä, että useat teokset käsittelivät naiseutta ja naisen asemaa.
Tämä hiljainen romaani lumosi minut yksinkertaisuudellaan. Aina ei tarvita suuria juonenkäänteitä, jotta lukemastaan voi oppia ja nauttia.
Tärkeä autofiktiivinen romaani siitä, millaista on elää parisuhteessa, jossa toinen käyttää hyväkseen ja on väkivaltainen. On ollut surullista lukea, millaisen kohun Drougge romaanillaan aiheutti: kansa puolusti kirjailijan väkivaltaista puolisoa.
Runoja! Hyvä minä!
Hauskasta nimestä huolimattaan tämä runokokoelma ei lämmittänyt yhtä paljon kuin olisin toivonut. Kustannustoimittamisessa olisi kaivattu huolellisuutta.
Joko vuoden lukukokemuksen voi nimetä? Homegoing järisyttää ja opettaa. Gyasin romaanissa on kiehtova kerronnallinen ratkaisu, minkä lisäksi sukupolvien taakkaa kuvataan raa´an osuvasti.
Feministinen tapaus tämäkin. Ensler puhuu vaginasta avoimesti, mutta monologi jää silti pintapuoliseksi.
Tove Jansson: Muumit ja suuri tuhotulva
Viimeinkin sain tämänkin Muumi-kirjan luettua - tai pikemminkin kuunneltua. Äänikirja viihdytti muuan kuivahkolla bussimatkalla.
Toiset pitävät Kaurin runoista, toiset väittävät teinirunoudeksi. Minä ihastuin tähän teokseen, löysin sen sivuilta itseni mutta kuulin myös toisten tarinoita. Lähetin teoksen ystävällenikin, ja tämäkin piti siitä.
Vuoden ensimmäinen hyllynlämmittäjä on luettu. Odotin romaanilta enemmän kuin se antoi.
Novellikokoelma, joka yllätti minut hienoudellaan. Metatekstiä kirjailijuudesta ja kirjoittamisesta. Bolanon vähäeleinen kerronta puhuttelee.
Loistavaa viihdettä 90-luvulla syntyneelle kirjabloggaajalle. Lapsuusmuistot palasivat mieleen, ja kirja täytti tehtävänsä.
Miten teidän alkuvuotenne on lähtenyt käyntiin? Mitä kirjoja olette lukeneet, ja mitä on suunnitteilla tälle kuulle?
Unni Drouggea on lukulistallani parin kirjan verran, mutta vielä en ole päätynyt niitä lukemaan. Atwoodin romaanin teema vaikuttaa hyvin kiinnostavalta myöskin. Sinulla on ollut ahkera lukukuukausi.
VastaaPoistaOmaan alkuvuoteeni kuului Ayn Randin Atlas Shruggedin suomennoksen lukeminen, Teemu Mäen ja livvinkielistä runoutta ja pari ruotsinkielistä teosta. Monipuolista lukemistoa siis.
Atwoodiin romaanissa onkin varsin kiinnostava teema, ja sen takia teokseen kannattaakin tutustua. Kuulostaa tosiaan siltä, että lukemistosi on monipuolinen - toivottavasti lukukokemukset ovat myös elämyksellisiä :)
PoistaOletpa lukenut hurjan hyviä kirjoja! Tuo Shinin Jään luoksesi kiinnostaa varovasti minuakin, en tosin oikein päässyt sisään hänen edelliseen käännettyyn Pidä huolta äidistä -kirjaansa, mutta se ei liene estä kokeilemasta tätä uudempaa suomennettua. Olen huomannut muutenkin, että esimerkiksi niinikään korealaisen Han Kangin kirjat vaativat minulta jotenkin keskivertoa enemmän, mutta toisaalta se on vain hyvä, olisikin pidemmän päälle varsin suppeaa lukea vain helppoa ja länsimaista. Joten ehkä lisään tuonkin nyt pikimmiten lukulistalleni!
VastaaPoistaOmat lempikirjani tammikuussa olivat sarjakuvia, Liv Strömquistin Kielletty hedelmä vei mennessään, samoin Alison Bechdelin sarjakuvaromaanit Hautuukoti & Äideistä parhain. Hauska poistua niidenkin kautta siltä omalta perinteisemmältä lukualueeltaan aivan uusille vesille. :)
Hienoa, että korealaista kirjallisuutta viimein julkaistaan suomeksi! Voi olla, että osa totuttelusta on sitäkin, ettei kulttuurinen tietous riitä ymmärtämään sitä yhteiskunnallista kontekstia, jossa teokset on kirjoitettu. Näin ainakin itse koin Shinin teosta lukiessani.
PoistaAloitin itse aikanaan Kielletyn hedelmän, mutta se jäi kesken, vaikka teos minua kovasti kiinnostikin. Bechdeliä olen lukenut aikanaan, ja hän on kyllä hieno sarjakuvataiteilija.