Cathy Cassidy: Kirsikkasydän

Cathy Cassidy: Kirsikkasydän. Suklaamuruset 1

WSOY 2012 (2010)

Suom. Ulla Selkälä

Kannen kuvitus: Sara Flavell

243 s.

Pisteitä: 3/5

"Katson Kulkuria. Olin täsmälleen samanlainen kuin se vielä vähän aikaa sitten. Olin satimessa omassa pienessä kultakalamaljamaailmassani ja kiersin kehää ympäri, ympäri. Nyt koko elämäni on muuttunut. Maailma on avautunut, se on täytnnä haasteita ja vaikeuksia ja mahdollisuuksia. Se on pelottavaa, totta kai, mutta aion yrittää parhaani. En palaa enää siihen pieneen kultakalamailjaelämään, jos se vain on minusta kiinni."

Teini-ikäinen Cherryn elämässä tapahtuu, kun isä alkaa seurustella uuden naisen kanssa ja päätyy muuttamaan tämän luokse. Somersetissä, merenrantakaupungissa, odottavat mukava äitipuoli ja neljä uutta siskoa. Nuorempien kanssa Cherry tulee hyvin toimeen, mutta Honey osoittautuu vastahankaiseksi. Sen sijaan tämän poikaystävä Shay vaikuttaa mukavalta...

Cathy Cassidyn nuortenkirja Kirsikkasydän on Miia Martikaisen kärsimysviikon tapaan marjan- ja samppanjantuoksuinen teos. Viisiosaisen sarjan aloittava romaani on hyväntuulinen ja kevyt: se tarjoaa lukijalleen kokemuksia, jotka ovat hyvin tavallisia teini-iässä: perhesuhteet, uudet sisarukset, uusi koulu ja pojat mietityttävät Cherryä. 

Kirsikkasydän etenee luontevasti ja sujuvasti, mutta chick lit -genrelle tyypilliseen tapaan se on hyvin ennalta-arvattava. Romaani koukuttaa enemmin siksi, että sen tietää tarjoavan hyvää mieltä ja vastaavan niihin päiväunelmiin, joita teini-ikäisellä (tai teini-ikään kaipaavalla) lukijalla on. Cherryn ja Shayn tarina on suorastaan kliseinen, mutta Honeyn kova ja kylmä hahmo tuo romaaniin mukavasti särmää. 

Kirsikkasydämestä ei selviä, miksi Cherry ihannoi romanikulttuuria ja erityisesti romanien vaunuja, joissa hän pääsee asumaankin. Feministilukijaa romanikulttuurin ihannointi ja kulttuurin omiminen - tytöt ennustavat suklaajuhlissa - ei miellytä, sillä en löytänyt romaniviittauksille mitään erityistä tarvetta tai merkitystä. Kirsikkasydän vaikuttaakin olevan tyypillinen länsimaalainen tyttöromaani: se on suunnattu valkoisille heterotytöille, jotka viettävät keskiluokkaista, stereotyyppistä teinitytön elämää. Lukukokemus on viihdyttävä niin kauan, kun lukija pystyy sulkemaan mielestään romaania rajoittavat yhteiskunnalliset normit. Kirsikkasydän sopii kesäisiin, aurinkoisiin hetkiin ja mielenpiristykseksi mutta kaipaa rinnalleen nuortenkirjoja, jotka käsittelevät teini-ikäisten elämää monipuolisemmin, syvemmin ja yhteiskunnallisemmin.