sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Rauha S. Virtanen: Tapaamme Seljalla

Kirjasto ja tyttökirjat ovat usein pelastajanani silloin, kun minulla on vaikea olo. Kun tällä viikolla tunsin oloni stressaantuneksi, etsiydyin lasten klassikkokirjahyllylle. Valikoin luettavakseni paitsi joitakin teini-iässä rakastamiani tuijalehtisiä, myös toisen osan Rauha S. Virtasen iki-ihanasta Selja-sarjasta. 

Tapaamme Seljalla -romaani jatkaa siitä, mihin Seljan tytöt jäivät. Taas ollaan tuon idyllisen perheen luona: neljä tytärtä, isä ja kaikkien rakastama äitipuoli muodostavat perheen, jonka luokse lukija voi kerta toisensa jälkeen tavata. Seljan perhe saa vipinää kinttuihinsa, kun naapuriin muuttaa amerikansuomalainen Jerry. Lisäksi Rea ja isä uutisoivat perheenlisäyksestä, mikä jännittää tyttöjä kovin. 

Tapaamme Seljalla on arkisen hyväntuulinen nuortenromaani, jossa ei paljon pahaa tapahdu. Kris, Margarita, Virva ja Dodo parantavat maailmaa ystävineen - Virtanen opastaa lukijoitaan pohtimaan, miten itse kukin voisi tehdä maailmasta paremman. Jerry herättää ihastusta sekä Krisissä että Virvassa, minkä lisäksi epäillään, että poika on kiinnostunut Margaritastakin. Viaton kolmiodraama saa kuitenkin lopussa selityksensä, ja maailmassa on taas kaikki hyvin. 

Jo nuorena tyttönä pidin eniten taiteilijasieluisesta Virvasta, joka haaveilee omasta kirjastaan. Mielestäni Virtanen on rakentanut hänestä uskottavimman hahmon, johon itsestään epävarman teinin on helppo samastua. Tapaamme Seljalla -romaanissa nuorin sisar Dodo taas jää varsin ulkopuoliseksi, eikä häneen pääse tutustumaan samalla tavalla kuin Virvaan ja Krisiin. 

Kirjan aikakausi kuultaa kirjasta läpi: kaikessa teini-ikäisyydessäänkin tytöt ovat kuuliaita ja hyveellisiä, työntekoon tottuneita nuoria. Kyläyhteisön merkityskin on havaittavissa romaanista, jossa naapurit kyllä kuulevat, mitä toiset ovat tehneet, ja jossa he pitävät toisistaan huolta. Romaanin pääteemat - nuoruus, ihastuminen ja perhesuhteet - ovat kuitenkin ajattomia teemoja, jotka puhuttelevat nykylukijoitakin. Tapaamme Seljalla -romaaniin on ihanaa uppoutua siksikin, että lukija tietää koko ajan, että lopulta asiat järjestyvät. Sitä tunnetta kaipaa silloin, kun omassa elämässä tuntuu pahalta.

Rauha S. Virtanen: Tapaamme Seljalla
WSOY 2001 (1957) 
221 s. 
Pisteitä: 4/5

1 kommentti: